Tulospalvelu yleisurheilu lappajärven ammattikoulu

tulospalvelu yleisurheilu lappajärven ammattikoulu

Talven aikana pidettiin kaunoluistelunäytöksiä. Tapahtumiin hankittiin esiintymään ja nuoria ohjaamaan aina muutamia lajin huippuja Helsingistä saakka. Monta vuotta ehti jälleen kulua, ennen kuin kaunoluistelu teki uutta nousua luvun puolivälistä lähtien ohjattu toiminta tuli säännölliseksi. Harjoituksiin ja omiin kilpailuihin, aluksi Nisulan monttuun, myöhemmin Hippokselle osallistui kymmeniä tyttöjä.

Vuosi-ilmoituksista näkyy, että taitoluistelu oli eniten suorituskertoja kerännyt laji: Suuremmitta katkoitta lajia, jota jo silloin alettiin kutsua taitoluisteluksi, vedettiin seurassa vuoteen saakka, jonka jälkeen toiminta hiljeni. Taitavimmat luistelijat ja innokkaimmat vetäjät olivat Reija Poutanen, Kai-. Voimistelu Seuran perustamisesta lähtien voimistelua on harrastettu lähes yhtäjaksoisesti aina vuoteen saakka.

Alku oli yksinomaan vapaavoimistelua, jossa harjoitus tähtäsi joukkueiden esiintymisiin urheilujuhlissa ja näytöksissä. Kiinnostus voimisteluun oli vahvaa varsinkin luvulla. Oli runsaasti harrastajia ja innostuneita katsojia riitti. Voimisteluryhmien vetäjiä ja näytösten johtajia olivat silloin: Miehet pitivät harjoituksiaan yleisessä ryhmässä - poikasille ja ukoille oli omat harjoitusvuoronsa.

Pahin riesa vilkkaalle toiminnalle oli jo tuolloin salipula. Myös naiset aloittivat innolla voimistelun. Ohjaajina toimivat alkuvuosina Matti Ruusala ja Hilja Järvinen. Mahtoivatko naiset saada seurassa liian vähän arvostusta vai mikä lienee ollut syynä, kun he siirtyivät jo v joukolla Jyväskylän Naisvoimistelijoihin. Harjoituksia pidettiin kouluilla ja Ryhtilässä Seminaarinmäellä. Innokkaimpia luvun taitajia olivat: Taidonnäytteitä annettiin seuran iltamissa ja voimistelujuhlissa.

Vuonna osallistuttiin Helsingin Voimistelujuhlille. Suomen Suurkisat v oli suuri voimannäyte koko valtakunnan tasolla. JKT oli näyttävästi siellä mukana. Jo kevätkaudella seura keskittyi harjoituksissa Suurkisojen voimisteluohjelmien harjoituksiin.

Miesten valio- sekä yleisohjelman harjoitti lehtori T. Saarinen, sekä poikien ohjelman opettaja H. Suurkisajoukkueen johtajana toimi seuran poikatoiminnan johtaja, ylioppilas M. Suurkisoihin osallistui seurastamme valio-ohjelmaan 15 voimistelijaa, jokamiehen ohjelmaan 10 ja poikien ohjelmaan 14 voimistelijaa. Lisäksi oli seurastamme kuusimiehinen katuviestijoukkue.

Naisurheilijoista oli mukana Mirja Jämes, onnistuen erittäin hyvin voittamalla m: Koripalloiluamme oli edustamassa ikämies- ja juniorijoukkueet. Ilmari Pakarinen osallistui ikämiessarjan telinekilpailuun. Pakarinen olivat mukana telinevoimistelijoiden yhteisnäytöksessä.

Telinevoimistelun heikosta tasosta oltiin huolestuneita Jyväskylässä kolmikymmenluvulle tultaessa. Kahden viikon kursseille osallistui runsaasti nuoria, ja näin oli kiinnostus täälläkin telinevoimistelua kohtaan herätetty. Ilu luotsasikin seuran voimistelujaostoa yhtäjaksoisesti lähes 20 vuotta.

Hyvänä aisaparina hänellä oli Lyseon voimistelun lehtori Teemu Saarinen. Lahjakkaimmat suorittajat Teemu lähetti Ilun iltaohjaukseen. Siellä he jatkoivat harrastustaan Ylioppilasvoimistelijoiden riveissä. Otso Vilhunen ja Lauri Kotkajärvi osallistuivat Saksaan, Ruotsiin ja Espanjaan suuntautuville kilpailu- ja näytösmatkoille.

Telinevoimistelu Jyväskylässä alkoi saada lisää harrastajia. Pakarisen valmennusryhmästä kehittyi seuraavina vuosina lisää telinemiehiä: He saavuttivat sarjassaan vuosina , , ja useita Suomen mestaruuksia. Kotkajärvi voitti Akateemisen mestaruuden ja nousi A-sarjaan v Kilpailujakin oli tietysti ohjelmassa: Vuonna oli vuorossa Lounaispuistossa suuri voimistelunäytös, johon osallistui Moskovan.

Myös tytöt alkoivat innostua telineistä. Heidän kiinnostuksensa alkoi kuitenkin kohdistua uimahyppyihin, kuten oli jo tapahtunut poikien puolella. Tähän antoi hyvät mahdollisuudet Jyväskylän vasta valmistunut uimahalli. Voimisteluharrastuksesta oli hyvä apu vartalon hallintaa vaativassa lajissa.

Samalla vuosikymmenellä alettiin viritellä yhteistyötä Jyväskylä seudulla moneen suuntaan. Vaajakosken yhteiskoulun liikunnanopettaja Lauri Kotkajärvi piti vuosia telinevoimistelukerhoa, johon osallistui innokkaita poikia Vaajakoskelta, Toivakasta ja Lievestuoreelta.

Ilmari Pakarisen tavoitteena oli voimistelun ilosanoman levittäminen maakunnan eri puolille. Telineet ja voimistelijat pakattiin kuorma-auton kyytiin ja matkattiin näytöksiin pitkin Keski-Suomea. Kilpailujen ja näytösten järjestelyissä oli voimisteluväen oivana apuna talkoohenkinen seuraväki. Telineet piti usein kuljettaa ja kantaa kilpailupaikoille, mm.

Valtiontalon korkeita portaita myöten nojapuut kannettiin miesvoimin. Lauri Kotkajärvi hevosella - taustana Harjun urheilukenttä. Talkoovoimin kaivettiin v tyttökoulun pihalle purulla täytetty alastulomonttu ja Lyseolta lainattiin telineet. Näin saatiin oivallinen kesäharjoittelupaikka. Pakarisen muutettua Australiaan v voimistelua veti vät Kotkajärven veljekset.

He valmensivat seuran telinevoimistelijat, jotka hallitsivat monia vuosia Keski-Suomen piirin kilpailuja. Tasoa riitti Jyväskylässä, mutta terävät huiput puuttuivat.

Tilanne muuttui, kun liikunnanopettajien koulutus siirtyi v Jyväskylään. Silloisen kasvatusopillisen korkeakoulun voimistelun lehtoriksi valittiin Pajulahden urheiluopiston rehtori Esa Santala. Hän perusti heti opiskelijoille telinekerhon, johon JKT: Kun samana vuonna Jyväskylään muutti moninkertainen maaottelumies Heikki Toikka, oli tilanne parantunut huomattavasti.

Seuraan liittyi myös kaksi muuta ansioitunutta ja kovatasoista voimistelijaa, nimittäin Kimmo Leimu Helsingistä ja Kalevi Tiusanen Turusta. Nyt oli jo tasoa ja kärjessäkin terävyyttä. V seuran täyttäessä 50 vuotta voimistelujaosto järjesti juhlakilpailut ja seuraavana vuonna oli vuorossa maaottelukatsastus sekä v SM-kisat, joissa Heikki Toikka oli renkailla kolmas.

Yhteenvetona voi todeta, että luku oli seuran voimistelussa uuden nousun aikaa. Liikunnan opiskelijoiksi tuli taidoiltaan jo huomattavan pitkälle ehtineitä voimistelijoita eri puolilta maata. Heidän harjoitteluaan pääsivät seuraamaan ja ohjauksestaan nauttimaan lähes kaikki seuran juniorit. Menestynein heistä oli Timo Holopainen, joka pääsi Suomen kymmenen parhaan joukkoon. Maininnan ansaitsee vielä JKT: Erkki Tervo kertoo kuuluneensa JKT: Aktiivisia voimistelijoita opiskelijoiden lisäksi oli varsinaisesti kaksi miestä ja viisi poikaa.

Nuorten määrä oli siinä vaiheessa vähäinen, joten Tervo vei muutamien koulujen ilmoitustauluille käsinkirjoitetun tiedotteen lapsille tarkoitetusta Liikunnan telinekerhosta, jossa ohjaajina toimivat liikunnan opiskelijat.

Tarkoituksena oli näin laajentaa toimintaa, tarjota opiskelijoille harjoitusmahdollisuuksia ja saada tällä perusteella telinesali tehokkaampaan käyttöön.

Tervo esitti suunnitelman JKT: Esitystä vastusti johtokuntaan kuuluva rouva, jolla tuntui olevan vaikutusvaltaa myös muihin jäseniin. Puheenjohtaja Jorma Luomaaho kannatti ajatuksia, mutta yleisempää tukea ei näyttänyt syntyvän. Samaan aikaan harjoitusolosuhteisiin oli tulossa ajankohtaan nähden merkittävä parannus monitoimitalon yhteyteen. Tämän jälkeen Tervo arvioi, että on parasta perustaa voimistelun erikoisseura, joka ottaa vastuuta monitoimitalon telinesalin kalustamisesta ja toiminnasta.

Hän kutsui maaliskuussa voimistelijat ja junioreiden vanhemmat Jyväskylän Voimistelijoiden perustavaan kokoukseen. Seuran ensimmäisenä urakkana oli voimistelukanveesin rakentaminen monitoimitalon telinetilaan. Talkoilla rakennetun kanveesin tuotolla pyöritettiin uuden seuran toimintaa pitkään.

JKT oli asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen, eikä tapahtuman hyväksymisen yhteydessä nähty mitään dramatiikkaa.

Suurin osa seuran johtokunnasta ymmärsi nyt tilanteen. Voimistelun eteenpäinmenon edellytys oli siinä tilanteessa erityisseuran perustaminen. JKT saattoi keskittyä nyt täysillä suunnistukseen. Jari Mönkkönen saavutti Euroopan mestaruuskilpailuissa hopeamitalin Mikan valmentamana. Molempien meriittilistaan kuuluu lukuisia kansainvälisiä menestymisiä ja Suomen mestaruuksia. Kirkkaimpana saavutuksena hänen valmentamansa Tomi Tuuha voitti Euroopan mestaruuden telinehypyssä v Teppo Kalaja on kouluttautunut kansainväliseksi arvostelutuomariksi ja on toiminut MM-kisoissa tuomarina kymmenen kertaa eri puolilla maailmaa.

Hänet on jo valittu tätä kirjoitettaessa Lontoon olympiakisojen voimistelukilpailujen arvostelutuomaristoon. On vielä syytä mainita, että Teemu Saarinen ja Aimo Juvonen toimivat pitkäaikaisina liikunnan ja voimistelun ylitarkastajina Kouluhallituksessa ja Otso Vilhunen on tunnettu Voimisteluliiton puheenjohtajana.

Pujottelu Harva tietää, että Jyväskylässä vaikutti huippupujottelija jo v Niilo Toppila oli silloin pujottelun SM- kakkonen ja syöksyn neljäs. Nikke oli taidot muualla oppineena lajin pioneeri Jyväskylässä. Ensimmäinen pujottelurinne raivattiin Harjun eteläpäähän v Vaativampi rata rakennettiin seuraavana vuonna Kypärämäkeen, jossa helmikuussa laskettiin JKT: Alle vuotiaiden sarjassa kakkien tuntema, tuleva säämies Erkki Harjama oli kolmas.

Alle vuotiaiden voiton vei Ari Kuukkanen. Kun hiihtolajit siirtyivät JHS: Veikko Saarinen edusti sitkeästi JKT: Paini ja nyrkkeily Painin historia JKT: Vuonna toiminta lähti vilkkaasti käyntiin, kun kauppias A.

Hännisen talosta saatiin suurin kustannuksin painihuoneisto, ja säännölliset painiharjoitukset päästiin aloittamaan.

Toiminnan aloitukseen saatiin apua myös SVUL: Oksa ohjasi ajoittain harjoituksia JKT: Vuonna JKT järjesti kahdet kansalliset painikilpailut, joista oli parin sarjan osalta karsintakilpailu Ruotsi- maaotteluun.

Kesällä harjoiteltiin luistinradan pukukopissa, mutta syksyllä päästiin ajanmukaiseen painisaliin Suoja-talolla. Urho Pappinen saavutti kääpiösarjassa Suomen mestaruudet vuosina ja Muita menestyneitä painijoita tuohon aikaan olivat: Söderman otti vapaapainissa välisarjan Suomen mestaruuden.

Kurssit käyneinä painituomareina seurassa toimivat: Nyrkkeilyä ehdittiin painijaoston alaisuudessa harrastaa kunnolla vain vuosina Merkittäviä saavutuksia ei arkistoista löydy. Painijat ja nyrkkeilijät kiersivät esittelemässä taitojaan mm. Säynätsalossa, Saarijärvellä ja Lievestuoreella järjestetyissä näytösotteluissa.

Painijat ja nyrkkeilijät kalustoneineen siirtyivät Jyväskylän Voimailijoiden riveihin. Harju valmistui vasta v. Kauppatori , Hippos, ja Ramonin kenttä Tourujoen takana ja talvella Jyväsjärvi. Jalkapallo oli ja lukujen murroksessa voimakkaasti JKT: Toimi Takalan johdolla saatiin seuran jalkapalloilun taso sellaiseksi, että pystyttiin antamaan JyP: Kun jalkapallon harrastajamäärät edelleen kasvoivat, pelaajat halusivat perustaa oman seuran. Perustajajäsenet olivat siis kaikki entisiä JKT-läisiä, mutta suinkaan kaikki eivät siirtyneet perustettuun Jyväskylän Palloilijoihin, vaan JKT jatkoi pallon potkimista kilpailevana seurana.

Kun nyt kaupungissa oli kaksi sarjassa pelaavaa joukkuetta, paikallinen kannattajayleisö teki Keskisuomalaisessa ehdotuksen seurojen yhdistämisestä. Kesällä nämä seurat ottelivat kreivi Witzhumin lahjoittamasta kiertopalkinnosta.

JyP voitti 3, JKT 2 ottelua. Jyväskylän jalkapalloinnostusta peilaavat puulaakiottelut, joihin osallistui kuusi joukkuetta. Keväällä osa seuramme jalkapalloilijoista palasi taas JyP: Miten monta vuotta ja millä menestyksellä JKT: Ilmeisesti harrastajat päätyivät naapurin paitoihin eikä se mikään huono päätös ollutkaan, olihan JKT myös JyP: Vuoden jälkeen ei seuran arkistoista löydy tietoja jalkapalloilusta.

Kuningaspallo oli luvun loppupuolella kehittynyt palloleikeistä koulupoikien peliksi kautta maan. Meillä erikoisesti lyseon ja seminaarin pojat sitä harrastivat. Jyväskylä tunnetaan pesäpalloilun kehtona. Kun säännöt ja tulkinnat olivat epämääräiset, ryhtyi Lauri Tahko Pihkala parantamaan niitä. Jälleen tuli v muutos sääntöihin, nyt lajista tehtiin pitkäpallo. Se levisi nimenomaan suojeluskuntien välityksellä aikuisten peliksi, koulujen kautta nuorisolle.

Syksyllä Lyseon pihassa käytiin sitten pitkäpallon ensimmäinen koeottelu. Jo lajille saatiin säännöt armeijan päiväkäskyn liitteenä pitkäpallosta siirryttiin virallisesti pesäpalloon.

Tärkein ero pitkäpalloon verrattuna oli lukkarin pystysyöttö. Syksyllä Jyväskylän Suojeluskunta edusti täällä lajin huippua. Sen joukkueessa oli mm. Kenttätilanne parani, kun JKT: Mestaruudesta pelasivat Harjulla JKT ykkönen ja kakkonen, joka voitti. Ottelun jälkeen kaikki pelaajat kiirehtivät Kauppalaisseuran huoneistoon perustamaan Jyväskylän Kiriä.

Koripallon alku tapahtui Jyväskylässä - ihme kyllä - sotavuonna Sotilaspiirin käytössä ollut Aren halli muutettiin luutnantti Arvo Lehdon toimesta asetehtaiden työntekijöiden liikuntahalliksi. Täysin tuntematonta koripalloa päästiin pelaamaan monen mutkan jälkeen. Koritelineet teki Rautpohja, vanhoja jalkapalloja paranneltiin suutari Toppilassa. Koripalloliitto lahjoitti yhden pallon sarjaotteluihin. Vuoden puolella neljä Jyväskylän seuraa ottivat koripalloilun ohjelmaansa: Lyseo sai koritelineet ja koulussa voimistelu muuttui palloiluksi.

Keväällä Jyväskylässä käynnistyi ensimmäinen sarja. Ikämiehetkin kokosivat kaksi joukkuetta. Piirin puitteissa pelit pyörivät epävirallisina. JKT sai sekä keväisin että syksyllä jopa 10 joukkuetta mu-. Syksyllä seuramme juniorit voittivat koripalloliiton Mestaruuden.

Lähes samalla joukkueella seuraavana vuonna juniorimme olivat lähellä Suomen mestaruutta. Vahvaa seuratyötä seuran koripallojaostossa teki luvulla Seppo Konttinen, joka jo koulupoikana pelasi, huolehti otteluiden järjestelyistä ja kirjoitti otteluselostukset lehtiin. Sepin ansioituneena työn jatkajana toimi Keijo K. Hänen nimensä on tullut kaikkien tietoisuuteen mm. Seuraavalla vuosikymmenellä jyväskyläläisseurojen erikoistuminen jatkui. JKT ei enää jaksanut pitää koripalloilua vahvasti mukana.

Ei ollut enää vetäjiä eikä pelaajia. Pöytäkirjojen rivien välistä on luettavissa, että koripalloilu toi seuralle vain rahanmenoa. Viimeisen kerran jaosto valittiin v Jorma Luoma-aho 2. Retkiä ja iltamia Paikallislehdessä toistui seuran alkuvuosina usein ilmoitus Kisa-Tovereiden hiihtoretki. Yhteisten laturetkien lähtöpaikkoina olivat Hevostori, Tulliportti, Kauppakoulu, Puistokoulu jne. Retkien kohteet sijaitsivat ympäristön maalaistaloissa, joissa syötiin, tanssittiin ja hiihdettiin kilpaa.

Perhe illatsu Santalan kahvilassa, Kallenpäivätanssit kaupunginhotellissa, laskiaisnaamiaiset ja monet muut tapaamiset olivat seuran tarjoamaa ilonpitoa ja taloustukea. Seuran painijaosto järjesti luvun alussa maakunnassa propaganda iltoja. Ohjelmassa oli urheiluesitysten lisäksi laulua, balettitanssia, lausuntaa ja huumoria.

Näihin kiertäviin Urho Pappisen vetämiin iltamiin osallistui myöhemmin tietokilpailuista kaikille tuttu Tanssit luistinradalla muodostuivat suorastaan muotivillitykseksi Harjulla luvulla.

Tietysti tehtiin paljon talkoita. Iso urakka oli suoritettu Schaumanin tehtaan vanhan saharakennuksen purku. Talkoot alkoivat sunnuntaina klo 8 ja jatkuivat koko päivän. Kysymyksessä on oman kodin saaminen ja Jyväskylän ensimmäisen urheilutalon rakentaminen, kertoi paikallislehti. Talkoissa mukana ollut Jorma Luoma-aho kertoo, että sahan hirret olivat mitä jykevintä laatua ja poikkeuksellisen lujasti toisiinsa naulattuja ja salvostettuja.

Urakka alkoi käydä JKT: Hirret ajettiin Aatoksenkadun ja Kisakadun kulmauksessa olevaan männikköön, johon urheilutalo piti rakentaa. Syitä hankkeen pysähtymiseen ei ole tiedossa. Muistikuva on, että puutavara lahosi pari, kolme vuotta suojaamattomana, kunnes myytiin polttopuiksi jonnekin.

Jotkut ovat tietävinään, että puurahat kuluivat asian hoitoonsa saaneen toimikunnan kuluihin. Nolosti päättynyt yritys on kuitenkin syytä liittää aikakirjoihin, sillä olihan se Jyväskylän ensimmäinen urheilutalo hanke. Suunnistus nosti jo vahvasti päätään luvun alussa. Kevään kynnyksellä hän muistuttaa: Huomioikaa suunnistajat, kohta koittaa teidän ajat.

Paikkailkaa jo tossujanne, lepyttäkää vaimojanne. Vuosijuhlaa JKT juhli ensimmäisen kerran tammikuussa Kunnallistalolla - vuotta oli tullut täyteen. Juhlapuheen piti lehtori Arvo Vartia ja seuran historiikin esitti vänrikki K. Seuran voimisteluryhmät esiintyivät ja VPK: Kymmenen vuotta myöhemmin pääpuhujana oli itse Martti Jukola, ensimmäinen urheilun radioselostaja Suomessa. Ansiomerkkien käyttöönotosta päätti Suomen hiihto- ja mäenlaskukilpailujen päättäjäisissä seuran uusi, värikäs lippu vihittiin.

Lahjoittajien puolesta sen luovuttivat seuralle varatuomari J. Lagus ja apteekkari E. Valtiontalolla myös juhlittiin seuran vuotista toi-. Innostavan puheen piti lehtori Teemu Saarinen ja menneitä kertasi Aaro Häkkinen. Jiikooteeläisistä koottu kuoro esiintyi Eino Tulikarin johdolla. Pojat heittelivät voltteja Ilu Pakarisen komennossa ja kuuluisa filmitähti Mirjam Kuosmanen näyttäytyi.

Vuonna juhlittiin näyttävästi seuran vuotista taivalta. Juhlavastaanotto oli Jyväshovissa ja arvokas pääjuhla Kauppaoppilaitoksella. Paikalla ollut kouluneuvos Väinö Lahtinen totesi, että JKT on esimerkillisellä tavalla hoitanut liikuntakasvatustyötä. Kaupunginjohtaja Veli Järvinen esitti kaupungin viralliset onnittelut.

Kun JKT täytti vuotta, se päätti juhlia työn merkeissä. Vaikka suurta yleisötapahtumaa ei silloinkaan järjestetty, seuran toiminta näyttäytyi monella tapaa. Siinä todettiin, että suunnistus on jalointa liikuntaa. Toiminta oli vuonna erittäin aktiivista. Juhla- Jyväskylän Kisa-Toverien lippuehdotus Lippu otettiin käyttöön talvikilpailujen päättäjäisissä samana vuonna.

Mitään näyttäviä juhlia ei järjestetty myöskään v. Seurafuusio Kensun kanssa oli tapahtunut v. Merkittävästi vahvistunut seura katsoi silloin niin voimakkaasti tulevaisuuteen, että JKT: Vetäjät olivat vaihtuneet, joten yhteys vanhaan seuraan oli löystynyt. Vaikka pyöreitä vuosia ei varsinaisesti juhlistettu, juhlittiin työn ja menestyksen kautta. Toisen nimenmuutoksen kokenut seura oli nyt Suunta Komeat vuotisjuhlat pidettiin Kuokkalan koululla Jo aamupäivällä oli yli Rauno Pietiläinen oli vuodelta peräisin olevan kartan perusteella laatinut suunnistusradan, joka mahdollisimman tarkasti noudatteli vuonna järjestettyä JKT: Rastipisteet olivat soveltuvin osin samat kuin 66 vuotta aikaisemmin.

Pääjuhlan esiintyjien ikä - jakauma oli vuotta. Yhteislauluna kajautettiin aluk si Keski-Suomen kotiseutulaulu. Ohjelmassa vuorottelivat lausunta, tanssi- ja musiikkiesitykset. Juhlan juontaja Kati Soanjärvi oli runsaan avustajajoukon tukemana koonnut seuran lähihistoriasta pukukavalkadin, jonka asiatiedot perustuivat juuri valmistuneeseen Jari Järvisen kokoamaan Juhlapuheen piti Jarmo Puttonen TP.

Juhlan korkeatasoisista musiikkiesityksistä vastasivat Marja Kankaanranta piano, Ritva-Liina Kataja viulu ja veljekset Jari ja Jukka Liuha kitara ja laulu. Mainioista tanssiesityksistä vastasivat Helmi Kinnunen ja Aaro Myrphy sekä lausuntaesityksistä Moona. Juhlan runsaslukuinen yleisö olisi jatkanut vapaan sanan muisteluksia vielä pitkään, mutta kun 2,5 tuntia tuli täyteen juontaja päätti tilaisuuden ja tyytyväiset kuulijat suuntasivat kohti uusia haasteita.

Tiedustelujuoksusta suunnistukseen Suunnistus alkoi Jyväskylässä suojeluskuntajärjestössä vuodesta tiedusteluhiihdon ja lähtien tiedustelujuoksun nimisenä. Tiedusteluhiihdossa järjestet tiin tapahtumia harvakseltaan, mutta lajin kesäinen versio sai pian Suojeluskuntien piirissä suuren suosion.

Piirinmestaruuskilpailut keräsivät parhaimmillaan lähes tiedustelijaa. He olivat parhaita Keski-Suomen piirissä useana vuonna peräkkäin. Tiedustelujuoksut käynnisti Jyväskylässä JKT: SVUL otti tiedustelujuoksun ohjelmaansa v. Osanottajista yli puolet oli jiikooteeläisiä.

Ennen erillisen suunnistusjaoston perustamista JKT: Sen kokouksen pöytäkirjasta löytyy seuraava merkintä: Päätettiin toimeenpanna suunnistusharjoituksia ja kilpailuja, joihin toivotaan erikoisesti naisten ja alokkaiden osallistuvan.

Luennon suunnistuksesta pitää klo H. Lehti, klo toinen luento, jonka jälkeen lähdetään ryhmissä suunnistusharjoitukseen. Suunnistuskilpailut pidetään ehkä klo Sauna koetetaan järjestää. Kilpailumatka kaikissa sarjoissa on 6 8 km. Kilpailujen järjestäminen annettiin H. Kartat on jokaisen hankittava itse. Tarkkailuasemat sijaitsivat Kypärämäen takana, Kotalammilla, Kammarniityllä ja Köyhänpellolla.

Maali oli Mattilan talon riihen nurkalla. Miesten rata oli pituudeltaan n. Matkaan lähti 18 suunnistajaa, joista 7 harhaantui. Miesten sarjan parhaat olivat O. Mäkelä, Erkki Nuorlehto ja Jaakko Huttunen. He pitivät reitillä n. Heti sodan päättymisen jälkeen JKT järjesti piirikunnalliset kilpailun, johon osallistui myöhäisestä vuodenajasta huolimatta 49 innokasta pihkaniskaa.

Kilpailukeskus oli Kankaan myllyllä Tourulas- sa. Kangasvuoren maastoista nopeimmin selviytyivät: Nuorten sarjassa nopein oli seuran voimistelijahiihtäjä-suunnistaja Matti Harjama. Aina ei omissa harjoituskilpailuissa ollut käytettävissä kummempaa karttaa kuin ruutupaperi. Vuoden johtokunta teki päätöksen JKT: Kameran takana puheenjohtaja Jorma Luoma-aho. Esim oli mukana 38 seuran jäsentä etsimässä rasteja Väärämäen maastossa.

Seuraavalle vuosikymmenelle tultaessa seura järjesti säännöllisesti vain muutamia kisoja tai harjoituksia vuodessa luvulla koko Keski-Suomen piirissä juostiin yhteensä vain 10 kilpailua. Sen sijaan luvun loppupuolelle tultaessa harjoituskilpailuja tai piirikunnallisia JKT järjesti jo kertaa kesässä. Säännöllisiksi tulivat viikottaiset kuntorastit, aluksi tiistaisin, myöhemmin torstaisin. Suunnistuksen erikoisseura Vuosina mentiin edelleen vahvassa myötäisessä.

Huippunoteeraus oli vuonna Eri tasoisia kilpailuja järjestettiin yhteensä 23 kertaa, osallistujia niissä oli yhteensä Toiminta- ja järjestämismuotoja olivat suunnistuskilpailut, koulutustapahtumat ja kartantäydennys luvun alkuun Saara Koivunen Ensin suunnistajat täydensivät näitä harjoitus- ja kilpailutoimintaa varten, sittemmin suunnistettiin pelkästään tuoreilla itse tehdyillä suunnistuskartoilla.

Nämä suunnistajien urheiluhallit tehdään pääosin seurojen kustannuksella ja talkootyönä. Tuhansia ja taas tuhansia talkootunteja on vuosien mittaan tehty eri tasoisten kilpailujen järjestämiseksi. Isommat kilpailut vaativat suuren järjestelyorganisaation ja uuden kartan valmistamisen luvun suurin järjestelyurakka oli vuoden opiskelijoiden MMkisat Jyväskylässä.

Tahti alkoi hiipua luvun loppua kohden. Lievä laskusuhdanne oli viemässä kehitystä kohti erikoisseuraa. Vuonna JKT julistautui suunnistuksen erikoisseuraksi, mikä aloitti voimakkaan noususuhdanteen.

Heti luvun alusta seura alkoi tarjota jäsenilleen ja kaikelle kansalle hiihtosuunnistusta, korttelikisoja ja torstairasteja viikoittain.

Seuran kaikki voimavarat keskitettiin suunnistuksen ja hiihtosuunnistuksen kehittämiseen. Uusia karttoja pyrittiin tuottamaan sekä painamaan joka vuosi.

Iltarasteja, jotka olivat kaikille avoimia, pyrittiin järjestämään sulan maan aikaan joka viikko. Veteraanikisoja Veteraanikisoja JKT järjesti luvun alkupuolelle saakka. Siitä alkoi ikämiesten, yli vuotiaiden, tasoituskilpailu. Tasoitusta annettiin ikävuodesta 41 lähtien. Radan jokainen kilometri toi 15 sekuntia hyvitystä vuotta kohden.

Kiertopalkintona olleen veteraanikilven katkaisi viidellä voitollaan Eino Sorsa. Tässä yhteydessä mainittakoon vuoden veteraanikilpailujen tulokset.

Osanottajia oli 36 miestä ja 2 naista. Ryhmät erottuivat punaisesta lenkkeily- ja oloasusta. Kantlin ja ryhmä tunnettiin nimellä Peesaamattomat. Peesaamattomat perustettiin etelän miesten kiinniottamiseksi.

Peesaamattomat otti pmhiihtosuunnistuksissa hienon tuloksen: H16 Juhani JKT, 1. Seuran mestaruuskilpailut Seuran mestaruuskilpailut JKT järjesti joka vuosi. Niihin osallistuttiin aina suurin joukoin. Esimerkiksi vuosina seuran mestaruuksia tavoitteli keskimäärin kilpailijaa. Kuriositeettina mainittakoon vuoden JKT: Osa edellä mainituista jatkaa menestyksellistä suunnistusuraansa vielä yli kolme vuosikymmentä myöhemmin. Suomen mestaruuskilpailut Suomen mestaruuskilpailut ovat olleet seuran ohjelmassa.

Ensimmäisen kerran suunnistajat osallistuivat niihin Kärkisijoituksia ei heti saavutettu, mutta syyskuussa Tampereella Tuomas Huttunen onnistui sarjassa H50 nappaamaan Suomen mestaruuden. SM-kulta oli suunnistuksen alkuvuosina harvinaista herkkua. Vuonna Saara Koivunen oli mestari hiihtosuunnistuksessa sarjassa Kansanedustaja Veikko Hyytiäinen ampuu ensimmäisen Keski-Suomen suunnistusviestin lähtölaukauksen Vehkasuon Kaistinmäessä Aaro Huovila Jatkossa voittoja tuli selvästi tiheämpään tahtiin: Muita SM-mitaleita suunnistustoiminnan alkuvuosina tuli harvakseltaan.

Onni Suuronen M50 v. Eino Sorsa M50 v. Vuonna seurasi todellinen kansallinen läpimurto, kun miesten yleisessä sarjassa saavutettiin seuran historian ensimmäinen SM-mitali. Joukkueen juoksujärjestys oli Taisto Björkman, Markku Kaura-aho nyk. Kantlin , Jorma Heikkinen ja ankkurina Matti Björkman. Mitalin väri oli hopea! Sieltä hän palasi takaisin Keski-Suomeen kymmenen vuotta myöhemmin liikunnanopettajan virkaan Hankasalmelle sekä edelleen Hankasalmen lukion rehtoriksi. Rehtorina hän toteutti idean Hankasalmen suunnistuslukiosta, joka aloitti jo Seuraavina vuosina toisena vetäjänä oli Eino Havas.

Suunnistuslukio toimii sekä kehittyy edelleen. Helga Hintikka edusti v Suomea nelimaaottelussa Tanskassa. Hän suunnisti hyvin, sijoitus oli Ritva Pihlaja voitti v maaottelukatsastuksen ja valittiin Suomi-Ruotsi maaotteluun.

Kilpailussa hänen sijoituksensa oli Vaativia järjestelytehtäviä Opiskelijoiden suunnistuksen MM-kisat JKT otti järjestettäväkseen , jolloin seura allekirjoitti yhdessä Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa järjestämissopimuksen. Kilpailuihin osallistui 73 mies- ja naisjoukkuetta. Seuraava SM-tason järjestelyurakka oli seuran vastuulla v.

Hyvänä kilpailukeskuksena toimi uusi ammattikoulu, josta oli saatu tilavat ja talviolosuhteissa lämpimät tilat kilpailijoiden ja toimitsijoiden käyttöön. Lähinnä hiihtämällä tehty uraverkosto oli silloin melko harva ja ulottui Saarenmaalle ja Vesankaan saakka.

Kartta oli kolmivärinen 1: Kuvassa joukkueen nuorisoryhmä Tukholmassa toukokuussa Tapani Huovila Kansalliset suunnistuskilpailut oli järjestetty ensimmäisen kerran syyskuussa Osallistujia oli 45 kilpailijaa.

Jatkossakin kansalliset olivat pieniä kisoja, ja niitä järjestettiin harvakseltaan. Vasta seitsemäs kansallinen v tuotti kunnon tuloksen. Isolahden maastoissa kisaili jo suunnistajaa.

Aivan omassa luokassaan oli v järjestetty seuran Viihdyttävää sekä mieltä ja kuntoa kohottavaa oheistoimintaa oli suurissa suunnistustapahtumissa jo luvun puolivälissä. Kilpailu oli samalla Jyväskylä Eskilstuna -kaupunkiottelu, joten tapahtuma oli kansainvälinen.

Kilpailukeskus oli Haukkalan Kuulovikaisten koulu ja radat kulkivat pääasiassa Länsi-Palokan kartalla. Veikko Jaatisen johdolla järjestelyt sujuivat kitkattomasti. Ratamestariryhmän johtajana toimi Vilho Kaunisvesi. Piirin mestaruuskilpailuja seu ra oli järjestänyt vuoteen mennessä 16 kertaa ja sen jälkeen vuoteen mennessä lähes joka vuosi eli yhteensä yli 40 kertaa.

Ehkä merkittävin tunnustus pm-kisajärjestelyistä saatiin v Palokan koululta käsin Länsi-Palokan kartalla pidetty pm-päiväkilpailun piiri luokitteli sinä vuonna parhaiten järjestetyksi suunnistuskilpailuksi. Kunniasta pääsi siis osalliseksi koko kilpailukoneisto. Näkyviä tehtäviä seuran edustajilla on ollut jatkuavsti.

Seu- Matti Björkman voitti kiertopalkintona poronsarvet K-S piirin valmennusleirin kilpailussa. Petäjäveden Petäjäisissä uransa aloittanut mies muutti Vesankaan luvulla ja siirtyi edustamaan JKT: Matti ei ollut varsinaisesti taitosuunnistaja niin kuin asia nykyään ilmaistaan, vaan hän perusti rastien löytämisen sen ajan tyylin mukaisesti tarkkaan suunnassa kulkuun, matkan mittaukseen ja kovaan vauhtiin.

Tekniikka oli silloin ylimalkaisten ja puutteellisten karttojen aikaan hyvin yleinen. Varsinkin laakeiden maastomuotojen Keski-Suomessa se oli silloin paras ja varmin tapa rastien löytämiseen. Etelä-Suomen avokallioilla ja monimuotoisilla kumpareilla käytiin harvoin kisailemassa ja leirejä siellä ei juuri harrastettu. Keskisuomalaisessa maastossa Matti oli omassa tutussa ympäristössään.

Humalamäen mies otti suunnan kompassiin, katsoi rastivälin pituuden ja porhalsi matkaan. Siinä metsän karike ja sammalet sinkoilivat piikkarien iskuista tantereeseen ja vauhtia oli riittävästi. Selkeät kiertoreitit vahva juoksija hyödynsi, mutta muuten ei näperrelty. Harva kilpakumppani pysyi vauhdissa mukana. Hänen suunnistustekniikkansa peilasi hyvin myös miehen luonnetta.

Matti oli suora, rehellinen ja kilpakumppaneitaan arvostava. Käden taidot ja riuskat otteet kaikkeen tekemiseen hän oli saanut jo syntymälahjana. Hänellä oli oma, hieman erikoinen tapansa keskittyä kilpailuun. Matilla oli aina mukana rasia, joka sisälsi neuloja, lankaa, naskalin ja paikkaustarvikkeita. Tyypillinen tilanne kilpailupaikalla oli 1,5 tuntia ennen starttia: Mies istui reppujakkaralla tai kannon päässä paikkaamassa suunnistusvarusteitaan, milloin säärisuojia, suunnistustossuja tai repeytyneitä housuja.

Joskus hän tunnusti, että jätti tietoisesti ko. Näin hän keskittyi parhaiten edessä olevaan koitokseen. Kaikenlainen käsillä tekeminen oli Matille mieluisaa. Hän osasi tehdä todella tarkkaa työtä ja huippulaatua lähes kaikista materiaaleista. Olin muutaman kerran todistamassa rautakangen kantajana arvokisojen rastipukin tekoa.

Minä en ehtinyt tehdä muuta kuin ehkä juntata kangella tolppien reiät. Sen jälkeen oli enemmänkin tiellä, kun tekijän saha soi, kirves veisti ja vasara paukkui. Työn tulos kesti takuulla arvostelun ja kilpailijoiden rynnistyksen. Matti menehtyi aivan liian varhain, vuotiaana nopeasti edenneen parantumattoman sairauden seurauksena samaan aikaan, kun Joensuussa v kilpailtiin Jukolan viestissä.

Suruviesti kilpailupaikalla veti mielet apeaksi, mutta muistot jäivät elämään. Piirin johtokunnassa hän vaikutti vuosina Piirin varapuheenjohtajana Kalle Vierto toimi yhteensä 18 vuotta. Piirin johtokunnassa oli v peräti 7 JKT: Seuran rooli piirin toiminnassa on korostunut nimenomaan kilpailujen järjestäjänä. Piirin vuotisjuhlassa syksyllä puheenjohtaja Esa Riihimäki totesi: Usein eri urheilumuotojen kehitys piiritasoiseksi toiminnaksi lähti Jyväskylän Kisa-Tovereiden alkuunsaattelemana.

Suomen hiihtoliiton liittohallitukseen Kalle Vierto kuului v , Suomen Koripalloliiton liittohallitukseen Teemu Saarinen , Suomen Suun- Suunnistuskoululaisia reitinvalintoja pohtimassa vuonna Hannu Savolainen, JKT vaihtaa H14 sarjassa SM-viesteissä Halikossa Sukset luistaviksi ja pitäviksi latusuunnistuksen piirin mestaruuskilpailuissa Heräämiseen vaikutti Suunnistusliiton ponnistelut samassa asiassa.

Alkoivat piirien Oravapolkukilpailut ja seurojen Oravapolku-koulut. Ensimmäisissä piirin tapahtumissa oli vain pari-kolme seuran jäsentä. Syksyllä seuran toiminnan kehittämispalavereissa päätettiin valita yhdeksi painopistealueeksi juniorityö. Heti aloitusvuonna alkeis- ja jatkokoulutukseen osallistui yli 30 nuorta. Koulun toiminta oli huolellisesti suunniteltua ja harjoitukset monipuolisia. Kauden aikana kokoonnuttiin lähes 30 kertaa. Laajavuoren vanha hiihtomaja oli pääasiallinen tukikohta ja harjoituksia pidettiin sisällä luokassa ja ulkona maastossa.

Tulokset alkoivat näkyä heti. Syksyllä suunnistusliiton rekisterissä oli jo 4 ensimmäisen luokan, 3 toisen luokan ja 6 kolmannen luokan jiikooteeläistä junioria.

Vuosi oli jo erinomainen toimintavuosi. Ristoa ja Armasta koulutustyössä avustivat mm. Matti Rantalainen ja Seppo Raukola. Oravaopolkukoulujen odotettu ja suosittu asiantuntijavieras oli Taskisen Aarto, joka sännöllisesti kävi antamassa oman, persoonallisen panoksensa koulun toimintaan. Keski- Suomen piiri oli käynnistänyt Nuorten Veljesottelun, jonka pisteisiin laskettiin kaikki piirinmestaruuskilpailujen ja piirin Oravapolkukisojen tulokset.

Vuonna Kensu voitti ja JKT sijoittui toiseksi. Parina seuraavana vuonna koulut pyörivät entiseen malliin ja osanottajamäärät vakiintuivat Jatkokurssilaisia alkoi olla enemmän kuin alkeiden opiskelijoita ja syksyllä seurassa oli jo yhteensä 49 luokiteltua juniorisuunnistajaa. Vuonna Seppo Raukola otti nuorisotoiminnan vetovastuun.

Risto jatkoi edelleen ja Terhi Kokkonen tuli vahvasti mukaan. Seuran juniorityö alkoi näkyä myös valtakunnallisesti. Sama tilanne säilyi vuonna Jatkokoulutuksesta vastasi Jaakko Lahti. Lahden suurkisoihin osallistuttiin 17 nuoren voimin ja leirin huipentumana pidetyssä Nuorten Jukolassa oltiin mukana kahden joukkueen voimin. Ykkösjoukkueen ankkuri Jari Kahelin taisteli stadionalueella tiukasti palkintosijasta. Maalissa joukkue oli hienosti Seuraavana vuonna toiminta jatkui entiseen tapaan.

Jaakko Lahti veti nuorisopuolta apunaan 7 ohjaajaa. Nuorten Jukolassa Rajamäellä sijoitus oli Vuonna Oravapolkukoulut jatkuivat. Veljesottelu voitettiin edelleen, mutta hyvän joukkueen Nuorten-Jukola sijoitus Syksyllä valmistauduttiin suureen seurafuusioon ja tehtiin innolla suunnitelmia kaudelle Seppo Raukola Samalla seuran toiminta-ajatusta laajennettiin huippusuunnistuksen suuntaan: Seuran toiminta-ajatuksena on edistää ja laajentaa suunnistusharrastusta Jyväskylässä ja ympäristössä sekä tarjota huipulle pyrkivälle suunnistajalle mahdollisuus edetä kansalliseen ja kansainväliseen menestykseen kouluttamalla alkavia suunnistajia, valmentamalla kilpasuunnistajia, järjestämällä suunnistustilaisuuksia kaikille harrastajille sekä muodostamalla huippusuunnistusjoukkue ja tukemalla sitä.

Seppo Raukola muistelee vuoden muutosta näin: Ensimmäisen kerran asia tuli puheeksi tai minun tietooni elokuussa IPR: Kahelinin Risto tuli juttelemaan ja kertoi muutamien aktiivien ajatuksesta voimien yhdistämiseksi. Tilanne oli se, että Terän voima oli jo hiipunut ja Kensu ja JKT olivat tasavahvoja, mutta valtakunnallisesti melko näkymättömiä.

Kensu oli kovempi naisien sarjassa ja JKT junioreissa. Miesten puolella puntit olivat melko tasan. Samoin silloinen puheenjohtajamme Osmo Rosti oli vahvasti asian takana. Syntyi laaja yksimielisyys hankkeen tarpeellisuudesta, mutta miten se käytännössä toteutetaan? Aluksi oli vahva mielipide, että perustetaan kokonaan uusi seura, johon huiput liittyvät, mutta mistä rahat?

JKT oli Luoma-ahon Jorman tarkan taloudenpidon ansiosta parhaiten varoissaan. Suuri osa huipuista ei olisi mistään hinnasta muuttanut JKT: Lopulta ainoaksi hyväksyttäväksi vaihtoehdoksi tuli JKT: Se meni tiukan äänestyksen jälkeen myös JKT: Päälinja oli, että vanhat jiikooteeiäiset vastustivat ja nuoremmat ja muualta seuraan tulleet kan nattivat.

Varsinkin puheenjohtaja Osmo Rosti pisti kaiken arvovaltansa peliin, että saatiin nimenmuutokselle myönteinen päätös. Omassa kokouksessaan Kensu päätti lopettaa suunnistustoiminnan ja lähes kalkki terälälset vaihtoivat seuraa, mutta Terä ei lopettanut suunnistusjaostoa.

Syksyn mittaan seura sai vahvistuksia muualta Keski-Suomesta. Seuran syyskokouk sessa Priimuksessa, jolloin lähes kaikki em.

Koossa 70 oli erittäin kova sakki, joka heti Joutsenon Jukolassa seuraavana keväänä otti seitsemännen sijan, kakkosjoukkue oli n. Alku oli ehkä vähän liiankin komea ja odotukset nousivat korkealle. Käytännössä vuoden alussa ynyssä yhdistyi JKT: Samalla seu raan siirtyi Keski-Suomen parhaimmistoa lähikuntien seuroista: Vuonna Suunta otti uuden suunnan nimenmuutoksen muodossa.

Seuran nimen loppuosan vaihtamisen teki ajankohtaiseksi lähestyvä suuntanumeroiden muutos alusta Samalla kirjoitettiin Telen ja Suunta Seuran lempinimi YNY säilyy nimen muutoksesta huolimatta. Vuodesta nimi on Suunta Jyväskylä. Suunta teki vahvaa nuorisotyötä Suunta aloitti nuorisokoulutuksen vahvalla otteella. Alkeiskoulutukseen osallistui 72 lasta ja aikasemmin opittuja taitoja kertasi 25 junioria. Leirejä järjestettiin 2 kertaa ja ohjaajia oli saatu värvätyksi Jones Jouni Kahelin voitti taas Suomen mestaruuden, nyt H pitkät matkat.

Mukana oltiin kolmella joukkueella. Mukana oli joukkuetta. Piiritasolla Suunta oli ylivoimainen Nuorten Veljesottelussa ja otti kaksoisvoiton Piirin Oravapolkuviestissä. Myös nuoriso-puolella YNY nousi näin kertarysäyksellä valtakunnan suunnistuseliittiin. Vuonna toimintaa pyrittiin edelleen kehittämään.

Nuorten ohjatusta koulutuksesta ja valmennuksesta tehtiin ympärivuotista. Liikunnan opiskelija Mervi Anttila pestattiin vetämään harjoituksia. Jatkokoulutuksen maastoharjoituksia pidettiin 15 kertaa ja saliharjoituksia 13 kertaa, mukana 43 nuorta. Osittain erikseen, osittain edellisten kanssa yhdessä toimi ns. Nuorten-Jukola ryhmä, johon vuotiaita nuoria kuului Sille järjestettiin harjoituksia 40 kertaa.

Menestys ei ehkä ollut aivan odotusten ja satsausten mukainen. Nuorten Jukolassa vähän epäonnistuttiin: Nuorten Veljesottelu ja Piirin Oravapolkukilpailu voitettiin jo totutun kaavan mukaan. Kangasalan Mikko Lepo ennätti perille n. Jarin rohkea ratkaisu ankkuriosuudella ratkaisi hopean. Hän uskalsi valita suoran reitin tieltä viimeiselle rastille lievästi kiertävän pururadan asemesta ja ehti leimaamaan toisena.

Loppusuoralla oli pari muutakin joukkuetta yhtäaikaa, mutta Jari piti pintansa ja säilytti hopeasijan. Oravapolut pyörivät nyt Palokassa, Vaajakoskella, Keljonkankaalla, Muuramen kirkonkylässä ja Isolahdessa, mukana 65 alkeita opiskelevaa. Jatkokoulutuksessa oli mukana 40 nuorta, maastoharjoituksia 15 kertaa Seppo Raukola Nuorten Jukola-ryhmässä oli mukana 15 nuorta, jotka leireilivät ahkerasti.

Naantalin pääsiäisleirillä oli mukana 14 osanottajaa, Kevätyönviestileirillä Angelniemellä 6, Ruotsin Rastiviikolla Arbogassa peräti 9 nuorta, seuraleirillä Laukaassa Mattilan kesäsiirtolassa 40 lasta ja nuorta. Lisäksi seuran tyttöjoukkue osallistui Tvåmilaan. Nuorten toimintaa oli luvun taitteen molemmin puolin vetänyt Seppo Raukola, vuonna vetovastuu siirtyi Kati Soanjärvelle.

Sami Tiihosen ja Jussi Kivipuron organisoimana Oravapolkukouluja pidettiin edelleen seitsemässä pisteessä eri puolilla kaupunkia, maalaiskuntaa ja Muuramea. Talvikauden saliharjoittelua veti edelleen Mervi Anttila ja menestystä tuli: Nuorten Jukolassa Espoossa Suunnan joukkue oli edelleen aivan kärjen tuntumassa, nyt sijoitus oli kuudes.

Vuonna toimittiin jo Suunta Suurimmat saavutukset nuorisopuolella olivat Kaisa Kuritun Koululiikuntaliiton mestaruus sarjassa D14 ja Nuorten Jukolan 12 sija Paraisilla, mutta seuraava vuosi oli huomatavasti parempi. Jaakko Lahden luotsaama Suunnan joukkue yllätti asiantuntijat sijoittumalla kolmanneksi. Jaana Oksanen ei ollut aikaisemmin suunnistanut kuin muutamissa harjoituksissa eikä Kari Honko- Seppo Raukola veti nuorten toimintaan luvun taitteen molemmin puolin. Suunnan puheenjohtaja Nuorten toiminnan vetovastuu siirtyi Kati Soanjärvelle Suunnan puheenjohtaja.

Kuvasta puuttuu Jaana Oksanen. Jatkossa valtakunnallinen menestys alkoi hiipua. Nuorten Jukolassa Lohjalla sinniteltiin lähinnä Kaisa Kuritun ja Jarkko Liuhan kovien suoritusten ansiosta vielä yhdeksänneksi. Heidän takanaan oli selkeä aukko. Yhtään SM-mitalia ei v.

Nuorten Jukolassa jouduttiin taipumaan sijalle Ehkä voimakas panostaminen miesten huippuryhmään ja Jukolan viestin järjestelyt söivät voimavaroja ja vetäjäpula nuorten sektorilla alkoi olla ilmeinen.

Jukola-vuonna 97 ydinryhmä junioreita kilpaili innokkaasti ilman huippumenestystä. Kaustisten Nuorten Jukolassa S Vuosituhannen viimeiset vuodet olivat nuorisopuolella osittain vanhan kertausta.

Sijoitus neljänneksi viimeinen yli 13 minuuttia Jonnea jäljessä. Ihana suoritus kannusti Super-Hessu lauantai-iltana saapuessani SM-viesti majoitukseen. Hessu itse hylättiin karsinnassa ylivoimaisen suorituksen jälkeen. Tämän alistuslauantain jälkeen joukkueen kahden viimeisen osuuden juoksijalla ei ollut muuta suuntaa kuin ylöspäin. Letka vei mennessään Kisapaikalle saapuessamme huomasimme iloksemme, että aloittajamme Jukka Lätsä Liuha oli jo pukeutunut pelivehkeisiin yli 30 min ennen starttia.

Alkukiihdytyksessä juostiin niin lujaa etten kerinnyt kunnolla karttaa katsomaan ja sepä kostautuikin ykkösrastille mennessä, kun juoksin väärän letkan mukana mäen väärälle puolelle pummaten noin yhden minuutin.

Kakkoselle lähdettäessä ajattelin vain, että nyt rauhassa ilman lisävirheitä. Alkulenkki menikin sen jälkeen aivan tuubiin.

Tien ylityksessä kuulin jonkun huutavan, että olen aivan keulan tuntumassa. Itse en nähnyt kärkeä siinä vaiheessa, mutta heti seuraavalle eli 6. Ainakin minä, HS sekä RR leimasimme samaan aikaan tuolla rastilla.

Seuraavalla rastivälillä ilmeisesti Pohjantähdellä ja Lapualla oli joko eri hajonta tai sitten ne pummasivat. Mutta kuitenkin 8 rastilla olimme Lapuan, Rajamäen ja Helsingin kanssa yhtäaikaa.

Seuraava väli oli hieman pitempi. Lapua lähti kiertämään vasemmalta ja me muut kolme oikealta. Tällä välillä todennäköisesti Lapua jäi meistä välin minä ja RR juoksimme vasemmalta mäen laitaa pitkin rastille. HS veti aika pitkälti suoraan ja pääsi edelle. Loput neljä rastivalta olivat sitten aivan sairasta luukutusta. Loppuviitoituksella sitten tiesin tulevani aivan kärjen perässä vaihtoon. Kun vihdoin olin antanut 2. Tässä vaiheessa Hööpelo oli varma, että ainakin plaketti tulee, vaikka Hessu toisella osuudella hieman epäonnistuisikin.

Pahin pelko Delta, Jonne Lakanen ankkurinaan, oli tässä vaiheessa jo 7 min meitä perässä, onneksi. Kärjen tahtiin, Heru nähtiin Jarkko Liuha: Jukka tuli kolmantena, kuten olin laskeskellutkin. Aloitin rauhassa, koska tiesin virheiden ratkaisevan. Eka rasti löytyi hyvin, mutta kakkosella alamäkirullaus kostautui parin minuutin pummiksi. Takaa-ajajat olivat jo kannassa tienylityksessä, jossa painelin toisena puoli minuuttia kärjestä. Seuraavana vuonna Lasse pokkasi taas mitalin, nyt SM-hopeaa pikamatkalla.

Vuosina ja nuorisotoiminnan peruskonsepti oli sama sillä lisäyksellä, että uutena ryhmänä mukana harjoituksissa olivat nuoret vuotiaat suunnistajat, jotka omien harjoitustensa ohella toimivat nuorempien esikuvina, opastajina ja ohjaajina. Lapsia ja nuoria harjoituksiin osallistui 73 ja ohjaajia oli Juhlavuonna Riku oli toinen KLL: Jär estökoulutuksessa on valiokunta toimeenpannut seurajohtaja- ja tiedottajakurssin Kisakeskuksessa Osanottajia oli Jouko Karttunen ja Holger Öhman.

Nuorisotoiminnan alueella järjestettiin nuoriso-ohjaajakoulu, jossa oli 23 osanottajaa. Neuvottelutilaisuudet Koulutusvaliokunta järjesti H ä meenlinnassa suunnittelun ja ohjelmoinnin seminaarin, johon osallistui henkilöä liiton päättävistä elimistä, valmentajakunnasta ja piirien toimihenkilöistä. Luennoitsijana oli Tapani Ilkka.

Piirien koulutusvaliokuntien puheen j oh taj ille j ärj estettiin neu vottelupäivät Jyväskylässä ja Vaasassa. Alustajina toimivat liiton koulutusvaliokunnan jäsenet. Liittotoimikunnan edustajana Sakari Selin -.

Koulutusvoimat Hiihdon valmennustoimintaa on hoidettu o. Diihtojaosto Henkilökunnan koulutus Koulutusvaliokunta järjesti liiton henkilökunnalle koulutustilaisuuden Kisakeskuksessa 8. Miesten 3 X ID km viestinhiihto: Erkki Ojala Joensuun Hiihtoveikot Ritva Kivi JyT , naiset 5 km: Eila Rekola Riihimäen Työv.

Jaakko Sivonen Kajaanin Kuohu Anne Pentinmikko, J yto Kari Ris- 30 tanen TY Risto Ostonen JuT, pojat v. Raimo Sirviö RutY J ouko Mustalampi VaaKu Pirkko Takala VaKP Eeva Mäntynen KausY Valkeakosken Koskenpojat ja J okioisten Koetus kansainvälisissä kilpailuissa kilpaili 6-miehinen Puolan hiihtojoukkue.

Karhulan Veikkojen ja Lopen Urheilijat järjestämiin hiihtokilpailuihin osallistui 5-miehinen Neuvostoliiton joukkue. Eestin 3 kilpailijaa käsittävä joukkue osallistui Karhulan Veikkojen ja Kausalan Yrityksen hiihtokilpailuihin.

Tämän lisäksi kilpaili Neuvostoliitossa 3-henkinen kilpailujoukkue johtajana Kalevi Paunonen, kilpailijoina Anneli Myller ja Osmo Malm. Viisi parasta seuraa olivat: Edustukset Jalkapallojaosio jaosto on perustettu vuonna jaostoon ovat kuuluneet puheenjohtajana Martti j.

Kokouksia on pidetty 3 ja niissä käsitelty 18 asiaa. Kansanhiihtojen järjestelytoimikunnassa varapuheenjohtajana Osmo Heino ja kansanhiihtojen työvaliokunnassa puheenjohtajana Osmo Heino. Suomalaisen hiihtokoulun neuvostossa Arvo Roiha.

Liiton mestarit Kertomusvuoden aikana ei. Yhteiset sarjat II divisioonan itälohkossa Ponnistus voitti lohkonsa ja selvisi karsinnan kautta mestaruussarjaan.

Jääpallon Suomi-sarjassa oli mukana 3 joukkuetta. Kansainvälinen toiminta Helsingin Ponnistus oli harjoitus- ja ottelu matkalla Italiassa huhtikuussa. Muurmanskin jalkapallojoukkue vieraili Suomessa ja otteli Rovaniemen Lappia, Kajaanin Hakaa ja Oulun yhdistettyä joukkuetta vastaan. Maaottelut Risto Rosenberg Forssan Alusta pelasi vuoden aikana seuraavat nuorten 17 v maaottelut: Mehto ja Antti Rantanen jäseninä. Sarjavaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Esko Piipponen ja jäsenenä Aarre Salokangas.

Kurinpitovaliokunnan puheenjohtajana Martti J. Mehto jasääntövaliokunnan jäsenenä Matti Mehto. Koulutusvaliokuntaan on kuulunut Harry Hägg. I l Tampereella pelatussa miesten m cupin loppuottelussa Ikurin Vire voitti Turun Weikot seuraavassa kokoonpanossa: Poikien kiekkopäivillä selviytyivät voittajiksi B-juniorien sarjassa, joka pelattiin Kotkassa Turun Kisa-Veikot, C-juniorien ottelut pelattiin Turussa ja voittajaksi selviytyi Uudenkaupungin Roima sekä D-juniorit, jotka pelattiin Forssassa, tuli mestariksi Forssan Alku.

Yhteiset sarjat maakuntasarjassa 9 ja perussarjassa 10 joukkuetta. Kansainvälinen kilpailutoiminta Helmikuussa vieraili Suomessa puolalainen jääkiekkojoukkue KS Podbale, joka pelasi matkan aikana 3 ottelua, jotka päättyivät seuraavasti: Forssan Alku - Podhale Kotkan Allianssi - Podbale ensin ja sitten Liittotoimikunnan edustajana on Pentti Nurmi ja sihteerinä oli 1. Kokouksia on pidetty 7 ja niissä käsitelty 61 asiaa. Koulutusvoimat Tilapäisinä ohjaajina ja lu ennoitsijoina liiton tilaisuuksissa ovat olleet Raimo Nyberg, Kalevi Numminen ja Reijo Lehkonen.

Karihaaran Tenho nousi Suomi-sarjaan. Kokouksia on pidetty 8 ja niissä käsitelty 80 asiaa. Työvaliokunta on kokoontunut 3 kertaa ja käsitellyt 22 asiaa. Liiton mestarit Koripallojaosto TUL: Äänekosken H uima p. Mestarijoukkue pelasi seuraavassa kokoonpanossa: Nuorten mestaruus ratkaistiin ensin kahdessa alkulohkossa ja 4 parasta pelasi loppusarjan Äänekoskella l. Naisten mestaruus ratkaistiin kaksinkertaisena sarjana ja taulukko muodostui seuraavaksi: Tyttöjen 17 v turnaus pelattiinnokialla 7.

Kankaantaan Kisa Helsingin J yry Kiri p p p. Suomi-sarjan pohjoislohkon voitti Äänekosken Huima, mutta joukkue ei selvinnyt karsinnassa mestaruussarjaan. Kemin Into oli samassa lohkossa neljäs, Länsilohkossa oli 4. Suomi-sarjaan nousivat Forssan Alku ja Säynätsalon Riento. Äänekosken Huima voitti niinikään B-nuorten Suomen mestaruuden. SM-sarja 2, Suomi-sarja 6, Maakuntasarja 14 ja perussarja 23 joukkuetta. Kalevin nuorten joukkue vieraili Suomessa ja pelasi niinikään 2 ottelua, jotka päättyivät seuraavasti: Torinon kansainvälisessä koripalloturnauksessa oli Suomi 4 ja joukkueeseen kuului Mikko Pilvi pelaajana ja Aarno Pihl valmentajana.

Augsburgin olympiakarsinnoissa Suomi sijoittui yhdeksänneksi eikä selvinnyt olympiakisoihin. J oukkueessa Mikko Pilvi. Baltic-cup Helsingissä Suomi tuli kolmanneksi ja Mikko Pilvi kuului joukkueeseen.

Polar-cupissä Tukholmassa Suomi tuli toiseksi ja joukkueeseen kuului Mikko Pilvi. Nuorten EM-karsinnat pelattiin viiden maan voimalla Helsingissä Suomi tuli kolmanneksi eikä päässyt jatkoon.

Kalevi Sylander, erotuomari valiokunta: Aulis Eränen ja Leo Chrons, koulutusvaliokunta: Työvaliokunta on kokoontunut seitsemän 7 kertaa ja käsitellyt 71 asiaa. Koulutusvoimat Liiton valmennus- ja koulutustoiminta on hoidettu o. Valmennuspuolen vastaavana on toiminut Pertti Teinilä ja valmennus- ja koulutustoiminnasta ovat vastanneet: Lisäksi piireissä ovat nimitetyt piirivalmentajat hoitaneet alueellaan valmennus- ja koulutustoimintaa.

Jaosto on kokoontunut viisi 5 kertaa ja kokouksissa on käsitelty 61 asiaa. Jaoston apuelimenä on toiminut Luolajan Kaja~tuksen lentopallojouk~ue vei nimiinsä vuoden SM ja Suomen Cup kultamztaltt. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Alvar Vihersalo Popinniemen Ponnistus 2. Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 3. Tapio Parkkinen Seinäjoen Sisu kärpässarja 1. Reino Salimäki Kuortaneen Kunto 2. Heiskanen Aila Pohj Pohjanmaa G 2.

Nuora Maila Pohj Pohjanmaa G 3. Aalto Eila Pirkanmaa G 4. Kurvinen Vuokko Pohj Pohjanmaa G. Urho Tikander Kotkan Kisailijat 1. Erkki Jokinen Tampereen Yritys 2. Veikko Heikkilä Turun Toverit 2. Reino Hiltunen Kymin Veikot 3. Raimo Hirvonen Viipurin Voimailijat 2. Esko Pakarinen Joensuun Voimailu-Kerho 3. Erkki Huhtala Lapuan Virkiä 1. Tuomo Kallijärvi Kemin Into 2. Antti Halonen Viipurin Voimailijat 2. Erkki Johansson Sunilan Sisu 3. Esko Heinonen Lapuan Työväen. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1.

Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen. Parikkala Simpelejärvi Kilpailijoita yhteensä: Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja Marttila Petri 1 Oulu Oiva Timonen Seinäjoen Urheilijat 2. Aarre Nieminen Popinniemen Ponnistus 3. Aukusti Hakola Hallan Visa. Pentti Saviaro Kemin Into 1. Raimo Hirvonen Helsingin Paini-Miehet 3. Raimo Rasinkangas Lapin Kaira 1. Kari Toivonen Viipurin Voimailijat 2.

Martti Pykäläinen Outokummun Vesa 3. Heikki Hakola Lapuan Virkiä 2. Lauri Prusti Veitsiluodon Vastus 3. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka. Raimo Virolainen Tampereen Painimiehet 3. Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 1. Åke Granö Helsingin Nyrkkeilyseura 2. Unto Fernelius Viipurin Nyrkkeilijät 2. Toivo Vuorinen Rauman Voimailijat 3. Veikon toimituskunnat Esko R. Kaupunginhallitus päätti valita vuonna toimitettavia kuntavaaleja varten 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3.

Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Sivu 1 6 Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta lähtien. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet. Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen ,00 Sirpa Martins. Yrjö Leppänen Heinolan Isku 3.

Tapio Nurmi Vaasan Voima-Veikot 1. Ilmari Maunula Nurmon Jymy 2. Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 Sirpa Repo Rantasalmen Eläkeensaajat ry 1, 2.

Tullinen Sinikka Mikkelin Eläkkeensaajat 1,52 3. Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, Sarjassa on 4 arviomatkaa. Lintunen Riku PP g 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Reijo Nykänen Varkauden Tarmo 2. Kauko Tolvanen Tainiokosken Tähti 3. Heikki Hakola Kotkan Painimiehet 1. Altian Rajamäen Seniorit Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! T 3 Yritysdemokratiatyöryhmä Eero Joutsijoki 1. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, Ilmari Huhtala Lapuan Virkiä 2.

Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 3. Matti Huhtala Lapuan Virkiä 1. Eino Juusela Nurmon Jymy 2. Jussi Hakola Vaasan Voima-Veikot 2. Kalervo Jutila Lapuan Virkiä 3. Kaino Laitila Nokian Urheilijat 1. Pentti Koskela Helsingin Paini-Miehet 2. Lemmetty Timo Haapamäen HS Erkki Johansson Sunilan Sisu 2. Kauko Kiisseli Valkeakosken Haka 3. Torsti Kiisseli Tainionkosken Urheilijat 61 kg 1. Martti Laine Hallan Visa 2.

Kansalliset 25 tikan kilpailut Karstulassa 8. Lehtonen Seppo JST 39 44 43 42 38 2. Mäkinen Mauno VaaTi 44 39 45 40 36 3. Ylönen Niilo JST 40 35 45 43 Tom Rutqvist Kouvolan Painijat 2. Veli Haarala Ylivieskan Kuula 3. Taisto Aikio Lapin Veikot 1. Väinö Rantala Lapuan Virkiä. Heidi Harju g Ivalon Erämiehet 2. Ville Harju 3. Riikka Kumpula Sodankylän Perhokalastajat 4. Antti Santakangas EH 2.

Jesse Pöyliö La 3. Miko Mäkitalo La 4. Emmi Jauhiainen KS 5. Juuso Ahola La Sarjassa. Hyyrynen Juha KLT 42 42 43 43 42 2. Järvinen Tarmo JST 39 44 42 43 A Naiset alle 20 v. Lapset alle 6, SKAL 0,5 km v 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat. Piirin rannaltaonginta Myyrmäen Kalamiehet ry 1 8 Kerhon omat kilpailut Sarjakilpailut: Tomi Ojanperä 56 pistettä 2.

Arto Männistö 50 pistettä 3. Mikko Väänänen 49 pistettä Naiset:. Aaro Asikainen Kalevan Rasti Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti Lemmetty Teemu 94 Haapamäen. Kansallinen 25 tikkaa Järvinen Tarmo JST 41 46 43 35 44 5x10 2. Mäkinen Mauno VaaTi 46 40 41 40 42 4x10 3. Reijo Haaparanta Kauhajoen Karhu 2. Reijo Luokkanen Tampereen Painiseura 3. Jukka-Pekka Tanner Tampereen Painiseura 1. Taisto Halonen Lapin Veikot 2.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat. Miesten Mestaruussarja 24 pelaajaa Tietoja lisätään, kun saadaan. Lammin Tikka päivitetty Hyyrynen Juha KLT 41 42 39 41 45 2.

Rantanen Asko MU 39 44 42 40 42 3. Vaarala Simo PaavT 46 35 Lehtonen Seppo JST 42 42 40 41 44 2. Järvinen Tarmo JST 38 43 40 44 43 3x10 3. Tomi Mustonen H V-S 3. Yrjö Munukka H Hel 4. Antti Leinonen H Kai 5. Hirvenhiihdon ISM-kilpailut Ilomantsi, Lemmetty Timo 6 PS Varis Jukka 8 PK Yleinen laituripilkki Halkosaari Mirja Huotilainen 1. Kyösti Härkönen 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 4. Toimintakertomus Työväen Urheiluliitto ry.

Hj-katsastus, Pohjois-Savo Heinjoki, Kuopio, Lemmetty Teemu 80 Haapamäen. Kansalliset tikkakisat Humppila Mäkinen Mauno VaaTi 41 42 41 44 37 2.

Tammi Aimo TurTi 35 40 38 44 46 3. Varsaluoma Kosti ITK 39 40 Kauno Laitila Nokian Urheilijat 2. Lenni Viitala Vaajakosken Terä 3. Niilo Kinnunen Vaasan Voima-Veikot 1. Rauno Mäkinen Tampereen Poliisi-Urheilijat. Lapset alle 6, STL 0,5 km v 1.

Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat. Minna Halttunen 2 vuotta sitten Katselukertoja: Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Hannu Järvinen Oulun Lisätiedot. Esko Heinonen Lapuan Työväen Lisätiedot. Usko Ronkanen Hki Työväen Lisätiedot. M60 Miehet alle Lisätiedot.

Aukusti Hakola Hallan Visa Lisätiedot. Paavo Roininen Kokkolan Jymy 1. Mauri Backman Hämeenlinnan Kisa 2. Pauli Kemppainen Kemin Into 2. Kari Väliaho Muhoksen Lisätiedot. Raimo Sjöblom Teuvan Rivakka Lisätiedot. Veikon toimituskunnat Veikon toimituskunnat Esko R. Kaupunginhallitus päätti valita vuonna toimitettavia kuntavaaleja varten. Reino Salimäki Seinäjoen Lisätiedot.

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina Suomen Kirjailijaliitto r. Sivu 1 6 Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta lähtien Lisätiedot. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet Lisätiedot. Päivi Riihinen ,00 Sirpa Martins Lisätiedot. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten.

Matti Rantala Vaasan Lisätiedot. Vuonna valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 5 Vuonna valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat

...

Asian milf massage sihteeriopisto suomi

Tulospalvelu yleisurheilu lappajärven ammattikoulu

: Tulospalvelu yleisurheilu lappajärven ammattikoulu

SEKSI FI HAPPY HOUR ESCORT BERLIN 974
HIERONTA SEX SEKSITREFFIT PIRKANMAA 625
Bianca seuraa mikkeli Pillu chat mieshieroja miehelle
Tulospalvelu yleisurheilu lappajärven ammattikoulu 871
Tulospalvelu yleisurheilu lappajärven ammattikoulu Vuosina JKT hallitsi naisten tulostilastoja Suomessa pikamatkoilla. Jorma Kujanne Tampereen Painimiehet 1. Luennon suunnistuksesta pitää klo H. Jalkaisin kulkijoita varten tehtiin ns. Miesten sarjan parhaat olivat O. Järjestötoiminta Retkeily jaosto Nuorisovaliokunnalla on ollut kiinteät kosketukset työväen poliittisiin nuorisoj ärj estöihin, opiskelija j ärj estöistä Suomen Teiniliittoon ja Suomen Ammattikoululaisten liittoon sekä SAKn nuorisovaliokuntaan.
maaliskuu TULOSPALVELU YLEISURHEILU PROSTITUTE BAREBACK netti deittailu deitti suomi lappajärven ammattikoulu sihteeriopisto suomi. Yleisurheilussa JKT saavutti näyttävimmät tulokset naisurheilijoidensa avulla. Hyvänä kilpailukeskuksena toimi uusi ammattikoulu, josta oli saatu tilavat ja jestelmä osoitti hyvät puolensa mm. tulospalvelun nopeutumisena. Lisäksi Juniorien napowiekszaniepenisa.eu painin SM-kilpailut,, Viitasaari, Lappajärvi ja Tiutinen. 7. huhtikuu TULOSPALVELU YLEISURHEILU PORNO MODEL, En ole kokeillut, voisiko sen maksaa jo aluksi etuhuoneessa. Homon kyrpä happy ending. Lemmetty Teemu 80 Haapamäen Lisätiedot. Hessu itse hylättiin karsinnassa ylivoimaisen suorituksen jälkeen. Yhteiset sarjat II divisioonan itälohkossa Ponnistus voitti lohkonsa ja selvisi karsinnan kautta mestaruussarjaan. Väinö Pilvi Piiritoimikunnan jäseninä: Työväen Urheiluliiton omat kansainväliset suhteet kehittyivät edelleen erittäin suotuisasti. Alkulenkki menikin sen jälkeen aivan tuubiin.

HD ANIME FUCK WHERE CAN YOU FIND S