Pillu tarinat maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä

pillu tarinat maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä

Naiset miettivät usein, kelpaako miehelle. Rohkeasti vain liikkeelle, elämässä pitää ottaa riskejä. Rehti, reipas, rehellinen -mies ei erotu ilmoitusten joukosta mitenkään, joten ole omaperäinen. Maaseudun Tulevaisuuden ystävää etsimässä -ilmoitukset löydät sekä lehdestä että täältä. MTK tarjoaa maaliskuun ajan ihmissuhdeongelmien kanssa painiville maatalousyrittäjille mahdollisuuden soittaa lauantaisin Väestöliiton asiantuntijalle.

Numeroon voi soittaa nimettömänä. Osa antoi rakkaudentunnustuksia, osa taas kehotti puolisoaan irtautumaan töistä. Luo tunnukset Kirjaudu Kirjaudu ulos Omat tiedot. Puhelinkeskusteluissa ja tapaamisissa kuuntele ja ole läsnä. Anna totuudenmukainen kuva itsestäsi. Ole rehellinen, mutta älä vähättele itseäsi.

Vastahan minä painin päiväkodin eteisessä Kolumnit Nämä asiat ovat maatalousyrittäjien parisuhteiden kantavia voimia Maatalous En ymmärrä itekkään aina kaikkia naisia että miksi ei kunnon mies kelpaa?

Ku pitäs olla joku kovis ja pelottavan näkönen linnakundi suurinpiirtein että alakas akkoja kiinnostammaan. Sitte jos on joku oikeesti kunnon mies ihan kaikinpuolin toki jokaisessa on huonotkin puolensa niin ehei, ei monia naisia innosta. Oon nähny tätä menoa monesti kun kavereiden touhuja kahtonu.

Kyllä minä tälläistä naista olen koettanut etsiä. Tosin kun siihen let's go fiilikseen pääsen niin taatusti annan supliikkia naiselle että tuntuu mielenkiintoiselle, kunhan kiinnostun ja innostun ;. Puhui ensimmäisillä treffeillä lietteen levityksestä.

Nyt ollaan oltu yli 20 v yhdessä. Ja väitän, että ellen olisi itse maatilalta kotoisin, olisin juossut karkuun ja lujaa heti tuossa vaiheessa! Samanlaiset lapset leikkivät parhaiten Olipahan ainaki erilainen keskustelun aloitus!

Ajattelin kirjoittaa,koska olen itse se toinen osapuoli. Eli toivottoman ihastunut maalaismieheen. Tässä siis osviittaa toiselta kantilta. Hän on yli 30 ja tietojeni mukaan myöskin kokematon naisten kanssa. Olemme tavanneet harrastuksen parissa vink,vink ; Hän on ujo, ei halua turhaa huomiota ja varmaan myös hänen kokemattomuus on esteenä eikä hän osaa lähestyä naisia. Meillä oli talkootöitä harrastuspiirin kanssa jossa hän teki ahkeruudellaan vaikutuksen.

Hiljaa hymyillen hän töitään teki. Minä olen itse miesvaltaisessa harrastuksessa se suosittu tyttö. Miehet flirttailee,hakeutuvat seuraani ja kahvikutsuja ropisee. Nämä kansikuvapojat lihaksineen ei tee minuun vaikutusta vaan haluan juurikin tämän ujon,aina hymyilevän,sympaattisen maalaismiehen, ei bodattua kroppaa, ei mallipoika-ainesta, mutta sen hymyn alla hyydyn kokonaan. Mutta minun on äärettömän vaikea ottaa selvää tästä maalaismiehestä onko hän kiinnostunut.

Lähinnä tuntuu että hän juoksee karkuun jos hänelle hymyilen. Pitkällä pohdinnalla olen miettinyt kokeeko hän huonommuutta itsevarmojen kiiltokuvapoikien rinnalla jotka osoittavat suoraa kiinnostusta. En uskalla lähestyä maalaismiestä, koska hän on niin vaikea luettava enkä tiedä ollenkaan kuinka hän suhtautuisi. Hänen elämä on täynnä töitä, käy harrastamassa töistä tullen ja töihin mennen joka saa minut pohtimaan mahtuuko hänen elämäänsä edes naista. Voihan hän haluta elää elämänsä kuten elää, määräten omat menonsa ilman sitoumuksia mihinkään.

Kertokaa miten parhaiten voi lähestyä maalaismiestä? Maalaismiehille annan pohdittavaa oletteko ajatelleet, osaatteko antaa oikeat singaalit naisille? Hukutteko töihin ja jääkö jotain tärkeää huomaamatta kiireessä? Kokemattomuus myöskin näkyy,vaikka huono asiahan se ei ole, mutta olkaa rohkeita ja ilmaiskaa kiinnostuksenne, muuten voi jäädä epävarmaksi tunne molemminpuolin.

Jään pohtimaan probleemaan omalta osaltani miten saan miehen ajatukset auki. Ja maalaismiehet, aloittakaa myös mukava harrastus jossa voisitte törmätä mahdollisuuksiin.

Ei välttämättä pelkkää huonommuuden tuntoa. Muistan nuorempana eräältä työpaikalta tytön, joka oli ulkonäöltään kuin enkeli, ehkä yksi tuhannesta pääsee samaan kategoriaan. Käsittääkseni hän oli uskossa, ainakin se tuntui kiinnostavan häntä. Tapa jolla työpaikan miehet piirittävät häntä oli kuin mehiläiskuningatar olisi kerännyt parven kuhnureita ympärilleen. Miehet pyrkivät muodostamaan ikäänkuin hengen piirejä hänen ympärille joka paikassa ja kaikki heistä yrittivät jututtaa häntä, eikä heitä tuntunut haittaavan edes uskonnosta ja uskosta puhuminenkaan, kunhan vain saivat olla vieressä XD.

Olin hieman ihastunut tyttöön, en vain ulkonäköön vaan myös siihen, miten hän jotenkin yritti selvitä tämän naurettavan ihailija laumansa kanssa. En vahingossakaan halunnut hakeutua siihen laumaan.

Tuo tyttö alkoikin hakeutua minun seuraan ihan vapaaehtoisesti. Ehkä vain ollakseen rauhassa. Sitten huomasin, että meidät erotettiin työskentelemään niin ettei pahemmin enää nähty, vaikka en takuulla lähennellyt kertaakaan ja olin aina vain hillityn kohtelias.

Päinvastoin tyttö kiitteli jokaista vähäpätöistä kohteliaisuutta kuin olisin pelastanut maailman, ja poikkeuksellisesti pystyin juttelemaan hänelle ihan luonnollisesti, mikä on minulle vaikeaa.

Mistä johtuen minusta tuntui, että muut työntekijät pistivät meidät erilleen täysin tahallaan. Jos ujo mies huomaa ympärilläsi sokean pässilauman, hän tuskin haluaa liittyä siihen ryhmään, vaikka pitäisi sinusta.

Toisaalta teidän maailmat on aika erilaiset. Hän ei ole tottunut huomioon, ja huomion käsittely on hänelle vaikeaa. Sinä taas olet tottunut olemaan huomion keskipiste. Kontrasti ero on valtava. Se on kohtaaminen avaruusolennon kanssa. Mutta jos raahaat ihailija laumasi mukanasi, kun yrität jutella hänelle, hän ei varmastikaan puhu.

Näen ilmiön monella tavalla. Ensiksikin, meille, ainakin minulle on opetettu, että se onnin löytyy hakematta ja itsestään. Ihmisen onni löytyy hakemalla, ei odottamalla. Toiseksi, meille on opetettu avion ulkopuolisten suhteiden turmiollisuutta ja kartettavuutta.

En ole ollut koskaan naimisissa. Minulla on ollut noin 80 seksikaveria elämässäni, olisiko minun pitänyt laistaa kaikki nuo tilaisuudet ja odottaa aviopuolisoa kuin kuuta nousevaa? En uskonut avioitumiseeni nuorena. Seksi on välttämätön pitkässä juoksussa ihmiselle. Sen puute on vahingollista niin mielelle kuin kehollekin. Elämä ei maistu miltään. Sinä yli 40 vuotias, heitä romanttiset haaveet hui sun vittuun ja tule stadiin.

Osata reilusti seksiä, tässä yksi osoite www. Olen ikäni asunut kaupungeissa, ison osan pk-seudulla. Siltikään naista ei löydy seurustelukumppaniksi.

Minulla ei ole suuria vaatimuksia. Naisellisuus riittää ja keskustelutaitoisuus. Ikä- tai koulutusvaatimusta ei ole koskaan ollutkaan.

Lopetan kirjoittamalla, että pikkupaikalla en varmasti saisi mitään seuraa koskaan. Siispä tieni veisi kuitenkin suurempaan kaupunkiin päin. Ja viime tipassa maksulliseen hoitoon.

Kyllä se vaatii rohkeutta, että pääsee kontaktiin, ja pitäs näyttää jotenkin, että on kiinnostunut, mutta jos vastapuoli ei ole kiinnostunut, siitä ei saa lannistua vaan "uutta matoa koukkuun",etsivä löytää, tsemppiä! Liian täydellinen ei kannata olla, pitää osta olla rento, mutta ei huolia ketä vaan. Ujokin mies avautuu kunhan et ahdista nurkkaan sitä, ne maalla tai muuten yksikseen eläneet eivät välttämättä pidä kaikenlaisesta hälystä ja koohotuksesta.

Jos nimittäin hän haluaisi sinne suuren ihmismassan keskelle, hän olisi siellä jo. Maamies ei ole tyrkky ja lipevä naistenmies. Parhaiten pääset tutustumaan olemalla reilu ja avoin, kysy vaikka joskus harrastuksen jälkeen, lähdettäiskö kahville. Tai jos harrastuksen parissa olisi sopivaa kahdenkeskistä puuhaa, johon voisit tämän maajussin tahtoa pariksesi ja siinä samalla jutella niitä näitä.

Tai ole rohkea ja sano, että kun olet kivan tuntuinen kaveri, niin voitaisko joskus tavata muissakin merkeissä. Mies tuntuu vähän ujolta, eikä ehkä uskalla lähestyä kiinnostavaakaan naista. Ole rohkea ja tee aloite! Maanviljelijämiehet kylklä tykkää reippaista ja rehellisistä naisista.

Ole ensin hyvä kaveri, älä esitä mitään seksiä tihkuvaa vamppia, sillä hänet saat ainakin karkoitettua. Ole kiinnostunut hänen työstään ja ammatistaan, kysele siitä. Kysy aina jotain ajankohtaista tai pyydä vaikka apua johonkin arkiseen askareeseen, jota et itse osaa, mutta ajattelisit hänen osaavan.

Ei kai semmoinen ujo maalaismies Sinua syö, vaikka tuppaisit vähän useammin juttusille. Ongelma on varmaankin se, ettei miekkonen keksi yhtäkkiä mitään järkevältä tuntuvaa sanottavaa Sinulle. Siksi hän saattaa olla vähän hiljainen ja jopa "juosta karkuun". Tuppaa vaan juttusille, niin tulette lopulta sen verran tutuiksi, että juttu alkaa sujua paremmin. Tämähän on se klassikkoujous. Seuraa vailla myös Kuulin tässä lähiaikoina että sellainen kunnon vanhan ajan kirjekerhokin olisi jossakin toiminnassa.

Sieltä varmaan löytyisi maalaismiehillekin vaimoehdokas. Todettakoon että idästä päin löytynee helposti fiksuja naisia jotka näkisivät lottovoittona hyvätapaisen miehen jolla ei ole taipumusta pettämiseen ja alkoholilla läträilyyn. Isänmaa kynnen alla Kirjeitten kirjoittelu tai netissäkään keskustelu eivät ole traktorin ratissa viihtyvän maajussin hommia.

Mene sinne pellonreunalle huiskuttamaan ja tarjoa kahvia termarista ja tuoretta pullaa. Johan lähtee juttu käyntiin! Vai että voi ola viikkoja ettei puhelin soi? En muista milloin puhelimeni olisi viimeksi soinut. Ehkä joku lehtimyyjä joskus viime syksyn puolella. Olen usein miettinyt, miksi mulla edes on kännykkä ja liittymä. Saahan sillä varattua hiustenleikkausajan, mutta muuten ei käyttöä.

Väsyttäähän tämä, todella, vaikka asun kaupungissa ja olen nainen. Yksinäisyys kuitenkin sama ja yhtä mahdoton. Jos sulla on jotain hyvää on, niin ehkä se, että saat asua maalla ja ympärilläsi on kaunista luontoa? Paitsi että kylmähän siellä nyt just on.

Eipä näytä nykysille naisille kelpaavan. Ei oo harrastuksena mitaan jumppinkia eikä pumppinkia. Paariinki on turhan pitkä matka. Profiilissa ei oo mitään liirumlaarumia vaan rehellinen juttu. Ollut jo pari vuotta treffiosastolla Kait sinne vois kirjotella ummet lammet,vaan kun totuudella on taipumus paljastua ennen pitkää.

Taitaa olla paras pysytellä yksikseen. Itse asun omakotitalossa lähellä ison kaupungin keskustaa. Yksinäinen olen myös minä ja todellakin voi mennä päiviä ettei kukaan edes soita. Olen vuotias lapseton nainen, ei sisaruksia eikä vanhempia; suku asuu kaukana.

Olen ollut nyt sinkkuna 5 vuotta. Vaikka harrastan aktiivisesti niin ne ihmissuhteet jäävät aina harrastuksen pariin eivätkä kanna kotiin asti. Nyt olen työtön ja aina yksin.

Päivät, illat, yöt, vain koiran ulkoiluttaminen rikkoo rytmiä. Mielessä käy vähän väliä monenlaisia vaihtoehtoja.

Ymmärrän hyvin sinua mutta en osaa neuvoa. En tiedä itsekkään mitä tehdä. Tiedän vain sen etten jaksa tätä enää kauaa. Kunpa voisinkin sanoa, että joskus menee päiviä kun kukaan ei soita. Siitä ne ystävyyssuhteet voivat kehittyä pitemmälle kunhan tutustuu paremmin.

Tai sitten ehdotat saunailtaa harrastus porukalle tai ihan mitä mieleen tulee, vain mielikuvitus on rajana. Kyllä se näköjään pitää aina itse olla se aktiivinen osapuoli muuten jää yksin, valitettavasti.

Jos ihastuisin maalaispoikaan, niin pitääkö minun muuttaa maalle? Voisiko maalaispoika muuttaa kaupunkiin? Minulla on asunto, työpaikka ja kaverit täällä. En minä sentään ihan tosissani sellaista kuvittele. Jotkut ihmiset haluavat asua maalla ja jotkut kaupungissa. Sellaisten ei vaan kannata muuttaa yhteen, sillä se olisi ainainen ongelma.

Jos nainen tietää, ettei sovellu heinätöihin, niin hän ei aloita koko suhdetta. Tai no, soitteleehan myyjät silloin tällöin ja pomo joskus työasioista.

Eihän niitä voi tulla, kun ei ole edes Yksinäisyys saa kyllä tuntemaan itsensä arvottomaksi. Ja kun tuntee itsensä arvottomaksi on taas helppo jäädä yksinäiseksi Luettuani kertomasi voin todeta, että olet kuin kopio minusta. Yksinäinen, lapseton nainen, olen vuo- tias, vanhemmat edesmenneet, sisarukset asuvat kaukana kuin myös muu vähäinen suku. Tiedän raastavan hyvin, mitä on olla yksin, tiedän sen liiankin hyvin.

Kapakoissa en ole koskaan viih- tynyt, en ole erityisemmin uskovainenkaan, tanssimassa käyn harvakseltaan, koska niihinkään meno- paikkoihin ei ole niin kiva mennä yksinään. Siinä sitten nyhjäät kotona katsellen tv: Myönnän, että monta kertaa on ollut vaikeaa löytää syyn nousta aamulla sängystä ylös; yksinäisyys toisinaan koettuna, hetkellisesti on joskus jopa toivottavaa, jatkuvana sitä voi verrata tyhjyyteen.

Kuka sitä ei ole kokenut, ei tiedä, mitä se on, kun se on pakotet- tua. Toivon, että viestistäni on sinulle edes sen verran lohtua, että et ole todellakaan ainut elämäsi kohtalon kanssa, on tässä ainakin toinen samanlainen. Ihan yhtä lailla sunkin pitää tehdä itse töitä onnellisuutesi eteen. Tai jos sulla on kaipuuta äidiksi, niin kirjoita niin suoraan profiiliin ja katso jos isäehdokas ilmoittautuu.

Olen huomannut, että noin kymmenen vuoden välein joudun tekemään aktiivisesti töitä sen eteen, että elämässäni on ihmisiä. Joka kerrasta on jäänyt yksi tai kaksi rakasta ystävää lopulta, mutta kaverisuhteet tahtovat mennä elämäntilanteiden muuttuessa. Pian olisi sellainen taas edessä. Mitä siis aion tehdä, jotta puhelimeni soisi?

No, ajattelin ensin miettiä, keitä mukavia ihmisiä olen tavannut, mutta ei ole tullut pidettyä yhteyttä. Heille sitten soita ja ehdotan tapaamista. Menen itse käymään, juttelen, olen kiinnostunut heistä ja suunnittelen jotain kivaa, mitä voisi jatkossa yhdessä tehdä. Ei se vuorovaikutus aina niin helppoa ole eikä kaikkien kanssa natsaakaan, mutta jos muutaman kerran tekee yhdessä jotain, niin niistä kerroista voi sitten jo puhua ja kaveruus on aluillaan.

Siis kun tapaan kivan ihmisen, niin yleensä ehdotan, että pidetään joskus yhteyttä ja puhelinnumerot vaihdetaan. Tällä erää muistan ainakin tavanneeni jumpalla kaverini yläasteelta, joskus aikanaan synnärillä lukiokaverini, neuvolassa näin kerran lukiokaverini, lasten tarhantäti on aika kiva mutta en tietenkään ala tutustua niin kauan kuin ovat siellä hoidossa , tuota lähikiskaa pitää kivan oloinen ihminen jne.

Nämä ova ihmisiä, joiden kanssa ei nyt heti juttu luistanut, mutta ei mitenkään ollut luistamattakaan. Olen sosiaalinen ihminen, joten minulle päivät pitkät sisällä yksin nökötys ei vaan sovi, joten ylitän mukavuuskynnykseni myös kysymällä saanko rapsuttaa koiraa olen aikuinen, mutta saapa muutaman sanan vaihdettua , sanomalla muuatman sanan normaalin oloisille ihmisille bussipysäkillä tai jos kaupassa joku arpoo kaupassa saman hyllyn edessä kuin minäkin, jne.

Eihän se juuri koskaan johda mihinkään, mutat jotenkin tämä aktivaationi on aina tuonut elämääni uusia tuttavuuksia ainakin joksikin aikaa ja usein sieltä on löytynyt lopulta ystäväkin, joka jopa sitten soittelee minullekin päin.

Iän myötä on aina vaan vaikeampaa olla itse aloitteellinen, mutta samalla olen huomannut, että ystävällisempiä vastauksia muilta saa kuin nuorempana.

On niittä yksinäisiä muitakin. Voi myös kurkkia ympärilleen ja miettiä, kuka muu on ehkä yksinäinen ja alkaa hänelle kaveriksi. Jos minullaolisi koira, alkaisin jutella enemmänkin kaikille mahdollisille rapsuttelijoille ja samaan aikaan lenkittäjille, mitä sitä yksinään kylmässä tarpoo, kun remmin päässä kulkee täydellinen tekosyy jutun juureen.

Olin muuten joskus mukana myös vapaaehtoistoiminnassaa missä toimitettiin ulkoiluseuraa vanhuksille. Ja siinä vasta mielekästä tekemistä oli, vanhat ihmiset arvostivat, opin paljon ja juttelu oli tosi mukavaa.

Jos on aikaa, terveyttä, niin vapaaehtoistyö voi tuoda elämään mielekästä sisältöä ja uusia yllättäviäkin kontakteja. Kesällä on hienoa aikaa reissuilla kun on lämmintä ja aurinkopaistaa. Itsekin lähden ensikesänä lappiin reissulle. Olisi kivempi reissuta jos olisi joku kaveri mukana.

Parisuhde ei saa olla ainoa tarkoitus kaikessa toiminnassa! Vaan harrastusten, ajanvietteen ja mielekkään toiminnan keksiminen, ettei elämä ole tyhjää. Siinä tutustuu väkiselläkin myös uusiin ihmisiin, saattaa löytyä se elämäntoverikin ikään kuin vahingossa, etsimättä. Aktiivinen täytyy olla ja rohkeutta sen verran, että aluksi uskaltaa lähteä liikkeelle esim.

Kyllä sieltä sitten juttuseuraa löytyy. Tämä on aivan sairas yhteiskunta! Olen kymppinen hyvin säilynyt, vapaa ja pirtsakka nainen. Asun kaupungissa ja jos menen ulos klo 18 jälkeen iltaisin tai viikonloppuna siellä ei näy missään samanikäisiä miehiä eikä paljon naisiakaan. Minusta elämän pitäisi olla sellaista, että ulkona kulkee sekä miehiä että naisia -myös yksinään. Vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen tulisi olla vilkasta ja iloista. Kaikkien ei tarvitse olla paria etsimässä, mutta vuorovaikutusta täytyy olla.

Pitäisikö minun muuttaa ulkomaille? Kyllä mie tahtoisin mielelläni maatilalle emännäksi. Olen maalta kotoisin itsekkin: Nyt asun kaupungissa yksin ja elän työlleni. Mie en tykkää juoksennella baareissa.. Sielä tunnu olevan kuin kaiken maailman perverssejä hihhuleita ; Niin missä näitä ujoja maalaispoikamiehiä voi tavata?

Onhan meitä iso kasa tuolla treffien puolella. Varaa työhaalari päälle ja kahvit termariin ja tosimiehiä iskemään!

Minä olen maalla asuva raitis vuotias, masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleva täysin kokematon mies. Naisasioiden suhteen ei varmaan tarvitse juuri mitään toiveita enää elätellä. Eipä paljon muitakaan ihmiskontakteja ole, lähinnä oma perhe. Toisaalta en kyllä miespuolisia kavereita sen enempää tarvitsekaan kuin mitä nyt on. Veljet riittävät miespuolisiksi kavereiksi. Eipä sitä jaksamisesta paljon ole kyse, vituttaa päivästä toiseen.

Mutta jotenkin sitä on raahustettava. Sellainen yksilö, joka ei ole "huora", vaan ihan kunnollinen ihminen, joka viettää kanssasi aikaa ja kuuntelee. Tuolla niitä ilmoituksia on työ-osiossa, itselläni seurana on kerran viikossa yksi heistä. Erittäin fiksu ja hauska nuori nainen. Pakko elää pihisti Olin naimisissa thaimaalaisen naisen kanssa 13 vuotta ,nyt erottuamme olemme onneksi hyviä ystäviä.

Kaverini kiusasivat minua ihan leikillään ja minä sanoin huvikseni heille,että seuraavan otan Filippiineiltä. Tuumasta toimeen ja aloin kirjoittelemaan filippiiniläisten naisten kanssa. Kirjoitin vain viidelle aluksi ja niistä on ystävinä vielä kaksi lähes 2vuoden jälkeen. Toiseen ihastuin todella syvästi. Valitettavasti jouduin sairauseläkkeelle hoittamattoman sairauteni takia. Siis kaksi "konitohtoria" väittivät minun olevan terve ja sitten olinkin niin sairas,että meinasi henki mennä!

Onneksi olen hyvässä kunnossa nyt mutta eläkkeeni on pieni enkä voi itselleni tuoda vaimoa ulkomailta,siinä pitää olla riittävästi varoja puolison elättämiseen! Aivan varmasti toisin filipiinan tänne,jos olisi mahdollista. Kapakoissa olen istunut mutta sieltä on vaikea löytää kunnollista kumppania. Kun tapasin exäni,olin se maailman ujoin mies ja hän "iski" minut.

Myös suomalaiset naiset voisivat tehdä aloitteen,silloin tulisi ihan onnellisia pariskuntia. Thaimaalaista en voi kenellekkään suositella,heille raha ja sellainen ulkoinen rikkaus on liian tärkeätä "hieno auto,mieheni on rikas"! Filippiinat ovat erillaisia,ainakin ne kiltit filipinat. Moniko olisi valmis tuomaan sieltä vaimon ja myös hänen lapsensa? Minä olisin jos olisi varaa. Onhan siellä lapsettomiakin mutta minun kahdella ystävälläni on lapsia. En hyödy tästä mitään mutta kokeilkaa dateinasia piste comia!

Ensi talvena lähden Filippiineille enkä nyt istu kapakoissa. Niitä on kyllä palstoilla tarjolla mutta ei elämänkumppania.

Ei ole kokemusta näistä aasialaisista naisista, mutta sen olen kyllä tiennyt jo hyvin kauan että en voi täältä suomesta itselleni sopivaa naista löytää. Olisi vaan pitänyt aikanaan lähteä niiden kanssa yrittämään jotka saatavilla olivat alta parikymppisenä.

Venäjältä Sankt Petersburgin alueelta voisin vielä yrittää naista seurakseni ellei olisi näitä viisumijuttuja. Balttiasta jonkun leskinaisen löytäminen lie ainoa realistinen mahdollisuus jos mielin vielä jotain seuraa itselleni saada.

Tämä naisjuttuni on kyllä jo erilainen kuin mitä joku nuoruuden nainen, ja nimenomaan matka ja menoseuraksi naisseuralaisen tarvitsisin. Minulla olisi kyllä varallisuuttakin niin että se riittäisi jonkun filippiininaisen elättämiseenkin.

Voisin antaa hänelle oman asunnon jostain vaikka Turusta tai Helsingistä jossa hän saisi asua ja sen verran rahaa että eläisi, jotain töitä sitten hän voisi itselleen siitä hakea. Mutta jos naisella olisi vielä jotain kouluikäisiä lapsia mukanaan niin se olisi kyllä jo liika jos niitäkin elättämään joutuisin. En suosittele eronneita eikä varsinkaan lapsia omaavia,on taatusti hankala elää.

Parempi yhden illan pöräyksetkin,kuin ainainen riesa x: On myös paljon niin sanottuja rahan perässä juoksioita jotka käyttävät "uutta"välikätenään.

Älkää ottako eronneita tai lapsia omaavia. Jos naisella on lapsia niin voitte joutua keskelle huoltajuuskiistoja, lapset saattavat uhitella ja kääntyä sinua vastaan, lasten isä tai isät saattavat vierailla tapaamassa lapsia Ottakaa vain lapseton nainen, jonka menneisyys on suht puhdas. Tietysti on täysin yksin olevia sekä maalla että kaupungissa. Käytännössähän se osuus on vain muutama prosentti. Suurin osa käy töissä tilan ulkopuolella.

Tai sitten ei käy ollenkaan. Monet kun ovat sattuneet perimään talon, ulkorakennukset ja jonkun verran maata. Pitäisikö ne sitten vain laittaa myyntiin ja muuttaa jonnekin lähiöön? Jos työpaikka on esim. Saahan jo pelkästään matkaan kaupungin laidalta toiselle kulumaan helposti 30 minuuttia. Ei se asunto ja työpaikka kuitenkaan samassa rakennuksessa ole.

Itse olen asunut maaseudun lisäksi muutamassa asukkaan kaupungissa eikä noissa kaupungeissakaan nyt niin kauhean elämyksellistä harrastustoimintaa ollut tarjolla. Itse olen samassa tilanteessa vaikka olen parikymppinen ja asun stadissa.

Itse olen eronnut viiskymppinen nainen maalta, pitkä ja kaikin puolin miesten mieleen. Mut tuo yksinäisyys rupee tuntumaan. Ystävättäriä on, mut kaikki naimisissa, joten olen uhka, niin ettei minua voi kutsua mihinkään.

Jos taas minä menen pelkästään ystävättäreni kanssa, on niitten miehet vihaisia mulle, et villitsen heidän vaimonsa. En kapakoi, ryyppää enkä tanssi. Ei o mun tyyliä. Oma firma on tässä samalla tontilla, ja jos asiakkaita käy, ovat ne naisia. Eli en oikeastaan tapaa miehiä missään. Jos menen vaikka johonkin kotikunnan tilaisuuteen tai kokoukseen, ovat varatut miehet vokottamassa ja sit niitten vaimot haukkuu mua miestennielijäksi.

Mulla on harrastuksia kyllä, mut sellasia yksinäisiä. Työ vie suurimman osan ajasta, täytyy puurtaa, jotta yksinäinen ihminen saa talot, autot ja firmat maksettua ja ylläpidettyä. Vanhat maalaismiehet tai nuoret pojankollit ovat käyneet töissä itseään tarjoomassa, mutta täällä saa olla varovainen, kenen kanssa liikkuu, ettei tule suuremmin juttua. Kaikki mun luona käyneitten autojen rekisterinumerot selvitetään kylän juorumiesten taholta.

Pidetään huolta, koska haen postin ja koska sammutan valot tai menen töihin. Sen kun vaan, ei mua haittaa, mut joskus pännittää. Käyn joskus laivalla tai Tallinnassa, mut harmittaa tuo ylihinta, minkä yksinäinen ihminen joutuu maksamaan huoneista sun muista. Eikö se nyt ole jo aika helppoa, jos miehet tulevat ihan sinun luoksesi aloitetta tekemään?

Niistä mietit sen eniten kiinnostavan ja sovitte alkuun vaikka salatreffejä naapuripitäjään. Ajattelepa, kuinka paljon rohkeutta ovat miehet keränneet, että ovat uskaltaneet tyrkylle tulla. Näistä nettideitti palstoista voisin sanoa. Vuosi takaperin lähestyin noin pariakymmentä naista,kukaan ei vaivautunut viestittelemään kanssani.

Sanoin heti mitä teen,ilmeiseti se karkoitti heidät. Sitä en sanot,että talous lyönnissä sijoitus varrallisuus huomattava. Minua ainakin kiinnostaa enemmän ihminen, joka ajattelee ja on kiinnostunut jostakin. Ei siinä ammatti tai omaisuus auta. Tuntuu olevan niin paljon yksinäisiä ihmisiä etenkin maaseudulla, mutta myös kaupungissa.

Itse olen kylläkin varattu, mutta ajattelin laittaa vähän kommenttia, kuinka ihmisiin maaseudulla pääsee tutustumaan. Ihan ensinnäkin, kannattaa lähteä sieltä kotinurkista jonnekin ihmisten ilmoille, kun vaan töiltä pääsee irrottautumaan. Kotoa ei tule kukaan hakemaan, jos ei itse lähde ihmisten pariin! Maalla hyviä tilaisuuksia tavata ihmisiä on vaikka kuinka paljon, myös heille, jotka eivät vihdy ravintoloissa.

Esimerkiksi kyläyhdistyksen, maataloustuottajien ym. Jos vaan eläimistä pitää, niin koiraa ulkoiluttamalla ihan taatusti tutustuu muihin koiraihmisiin! Jos ei ole koiraa, niin ehkä voi tarjoutua ulkoiluttamaan naapurin koiraa, saahan siinä ainakin liikuntaa! Ihan perinteinen kirjeenvaihtokin on yksi mahdollisuus, kannattaa heti alkuun kertoa sekin, jos kirjoittelu ei oikein luonnistu, että voisiko yhteyttä pitää vaikka tekstiviestein, sähköpostilla tai soittelemalla.

En vaan tiedä, miten noilta seuranhakupalstoilta todella seuraa löytää, seksiä tuntuu olevan tarjolla mutta onko tosi ystävää. Kannattaa laittaa oma ilmoitus, senkin laatimiseen voi kysyä vaikka sukulaistytöltä apua, jos tuntuu itsestä vaikealta. Ja sitten, että heti ei kannata olla liian vakavissa aikeissa liikkeellä, vaan ihan todellakin vain tutustua ihmisiin ja löytää hyviä kavereita, joitten kanssa on hauskaa.

Seuraa ja ajankulua, ja sitten vasta ajan kanssa ehkä jotain enemmän. Ulkonäköasioita ei kannata heti hirveästi painottaa, koska ihminen siellä sisällä on tärkein. Tietenkin pitää olla sama maku esim. Liikaa ei kannata yrittää, vaan olla kuitenkin oma itsensä.

Pukuun ja kravattiin ei kannata pukeutua, jos viihtyy farkuissa ja t-paidassa. Naisille on kuitenkin tärkeää, että mies on siististi pukeutunut, hielle ja navetalle ei saa silloin haista jos ollaan iltapäivätansseissa.

Koko ajan ei tarvitse olla hirveä haku päällä, mutta myöskään niin ei saa asennoitua, että en mä ikinä ketään löydä, enkä siis viitsi yrittääkään. Koskaan ei voi tietää, milloin se oikea astelee kulman takaa Nää on just näitä mitä nää naiset tykkää postata tän kaltaisiin ketjuihin.

Ymmärrätkö sä että sä puhut aikuiselle ihmiselle etkä pikku lapselle.? Joo siitä vaan maajussi kyseleen jotta saisko taluttaa naapurin koiraa. Kyllä sä oot kuule aika kaukana ajatuksines maajussin ajatusmailmasta.

Olen 45v maalla asunut. Ja just naapurin äijä käyttää tyttönsä koiraa mun koirien kanssa yhdessä lenkillä, siitä toi tulikin mieleen, vaikka tiedän, että ehdotus oli lapsellinen! Sitä vaan yritinkin sanoa, että kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti asioihin, eikä kangistua kaavoihin!

Rakkauden polut ovat ihmeelliset. Huomaa olevansa yksin ja kukaan ei susta välitä. Itse koen miehenä rakkauden kaipuuta ja hellyyden kaipuuta aika ajoin. Suomi24 on ikkuna ihmissuhteisiin mutta sinun pitää itse olla siihen valmis. Pitää tietää mitä haluat. Koska yhteyden otto on aina samaa kuin saisinko luvan"tanssiin" kuvannollisesti.

Siitähän treffit kin jo puhuu puolestaan. Eli alkuun perusasiat kuntoon ja pyhäpuku naftaliinista. Ja valmistaudu kohtaamaan elämäsi rakkaus. On asioita mitä ei kannata sanoa ja mistä ei kannata puhua alkuun.. Laitan oman näkemykseni miten toimia kun olet "valmis" 1.

Mieti rehellinen kuva itsestäsi ja kirjoita faktat profiiliisi. Ehkäpä sun pitäis olla vaan rohkeampi ja energisempi tämän asian perään. Olet sitten kaupungista tai maaseudulta niin ei se onni aina heti napsahta tai joillekin koskaan. Niin ja ei tämä ole yksin maalaismiehen ongelma, kyllä näitä yksinäisiä ihmisiä löytyy kaupungeistakin ihan riittämiin. Täällä kun joku puhui, että "Ihmiset jotkaovat menettäneet juurensa luontoon ja maahan vieroksuvat usein niitä joilla tämä side on tallella.

Tämä ongelma kun on niin tuiki tavallinen maalla sekä kaupungissa, onhan näitä lehdistä luettu että joku on kuollu kotiinsa ja sitten vasta huomataan kun hajut on kk päästä melkoiset. Ja mitä tulee siihen, että yksinäistä pitäis tukea? Haloo, jokainen täällä huutaa ties minkä tukemisen perään, yksinäiset haluaa lisää tukea, perheelliset haluaa tukea, eläkeläiset tukea, rikkaat haluaa lisää tukea rahoillensa jne.

Tällä asialla ei ole mitään tekemistä tuen kanssa vaan sillä on väliä mitä siellä oman pääkopan sisällä tapahtuu ja mitä valintoja tekee ja eritoten miten itseään hoitaa tai sanotaanko jaksaa hoitaa eli pitääkö itsensä kunnossa, en usko että kovinkaan moni nainen haluaa seurustella miehen kanssa joka ei itseään hoida, mies ei ole viriili, miehen jutut pyörii muutaman asian tiimoilla jne. Onneksi kaikki ei ole koskaan menetetty ja kuten joku totesi niin on naisia joita kiinnostaa maalaismiehet.

Aika moni kaupunkilainen on todella kyllästynyt ns. Tuo sun vika lause on aika huolestuttava ja kertoo siitä, että olet aika loppu joten pää pystyyn ja hoidat ittes kuntoon ja eritoten usko itseesi.

Mäkin haluan maajussin morsiameksi, ongelmana on vain se että olen täysin luonnevikainen ja hengissäkin kärvistelen lähinnä siksi etten saa lopetettua tätä kärvistelyäni. Ne lähetetään paluupostissa Hesaan.

Sieltä se minäki kultani löysin ku erakko oon: D Toki oon vähä nuorempi mutta väliäkö tuolla. Minä nainen, vajaa 5-kymmentä löysin elämäni rakkauden maalta. Nyt kaikki sinkkukaupunkikaverit ovat kieli lärpällä, että heille myös mies maalta. Jonkinlaisia treffejä tässä pitänee alkaa järjestämään. Onko alkuperäisellä kirjoittajalla kotipaikkakunnallaan esim. Sinne vaan ja rohkeesti "vonkaamaan".

...

Zurich porno iskuri chat

: Pillu tarinat maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä

PORNO LIVE CAMS PISSA FETISSI Sinkut jyväskylä halvin tampere
Thai hieronta tuusula perseeseen veto Jos oikeassa elämässä ihastuu, niin silloin eivät kriteerit paina vaakakupissa yhtä paljon kuin sen toisen hymy, kohteliaisuus ja jutut Naisia on yleensä paljon myös maalauskursseilla, posliinitöissä, ompelukursseilla jne. Köyhyysrajan alapuolella tuloni ovat. Maaseudun Tulevaisuuden ystävää etsimässä -ilmoitukset löydät sekä lehdestä että täältä. Ja ehkä onkin sitä aikansa kunnes Ei mies rupea luomaan pitkänsuhteen kuvitelmia tai näe naisessa oikeasti vaimo matskua ennenkun tietää että seksi on hänelle miellyttävää tai odotuksia vastaavaa Olin naimisissa thaimaalaisen naisen kanssa 13 vuotta ,nyt erottuamme olemme onneksi hyviä ystäviä.
Suomi pornoo time Haluatko lapsia Kestääkö mies lapsiarkea? Mutta jos raahaat ihailija laumasi mukanasi, kun yrität jutella hänelle, hän ei varmastikaan puhu. Hulda on nyt tilan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kyyttölehmä. Tai sitten ehdotat saunailtaa harrastus porukalle tai ihan mitä mieleen tulee, vain mielikuvitus on rajana. Ihanainen Inga löytyi Lelun seuranhakuilmoitus hauskuutti. Niissä on mukavia rentoja ihmisiä ja ihan varmasti saat myös ystävyyssuhteita, jopa parisuhteen.
Häpykarvojen poisto tantra massage tallinn Mutta silloinhan raitis mies ei kelpaa, kun hän on kokematon Poikien nimen ensimmäisen kirjaimen tai koko nimen ja lähettelevät toisilleen sydämmiä ja laittavat muille että "olemme yhdessä" ja "rakastan vaikka Penaa". Et ole siellä yhtään mitään. Suurin syy on itseasiassa juuri se että toinen ei sykähdytä ja toisaalta ollaan niin varautuneita ettei tutustuta kunnolla. Sen puute on vahingollista niin mielelle kuin kehollekin.
helmikuu Maaseudun tulevaisuudessa on se perinteinen "etsitään seuraa palsta". Totta on, tänäaikana täytyis olla menevä ja rahaa paljon ja "ystäviä" tätyis . ole aikaa notkua netissä etsimässä itselleen miestä niin yhteenlaskun tulos on esim säästä koko ajan!), ei mitään pillu seksi juttuja heti alkuunsa, niin. helmikuu Palvelut. Sää · Näköislehti · Metsäpalvelu · Ystävää etsimässä · Verkkokauppa · Asiakaspalvelu Moniin lukijoiden mainitsemiin paikannimiin liittyy myös tarina. Sen sijaan esimerkiksi Konnevedellä sijaitsevan Hiiren pillu -nimisen tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected] MT:n Ystävää etsimässä -palvelu on leimautellut romansseja lehden lukijakunnassa jo yli kymmenen vuotta. Virpi Koskue Ylöjärveltä etsii tavallista.

Sex Mannheim über hot sex treff nrw hin zu hogtied junge paare cuckold und Gays Hohen Neuendorf Haide Deutsche Schwulenpornos sex Brüste Domina, Domina berlin bdsm Weil die beste. Mega Kletterberg Club Nurnberg Grünstadt Mutti auf Kostenlos Partnersuche Online sex parkplatz sex chat ohne Registrierung Private Hausfrauen Fur Sex.

Die FKK FOTOS POV tageszimmer wiesbaden Fkk Bilder nur darum geht, aus Dresden. TOP ANGEBOT.

Pillu tarinat maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä

Pillu tarinat maaseudun tulevaisuus ystävää etsimässä